Ravintola Suomalainen Klubi : Kabinettien käyttöasteen selvitys
Ruohonen, Iisa (2013)
Ruohonen, Iisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319747
Tiivistelmä
Opinnäytteen toimeksiantaja oli Armas C´atering Oy, joka aloitti ravintolatoiminnan Tampereen Suomalaisella Klubilla huhtikuussa 2013. Ravintolatoimintaa Klubilla on ollut aina, mutta yrittäjän vaihtuessa toimintaa päivitettiin. Muutosten myötä heräsi tarve kartoittaa kabinettien käyttöä.
Työn päätavoite oli selvittää toimeksiantajalle Suomalaisen Klubin kabinettien nykyinen käyttöaste ja miten sitä voisi nostaa. Päätavoitteen toteutumiseksi oli laadittu kaksi alatavoitetta. Ensimmäiseksi pyrittiin selvittämään, mitä väyliä pitkin potentiaaliset asiakkaat etsivät juhla- ja kokoustiloja. Tarkoitus oli saada selville, markkinoiko yritys kabinetteja siellä, missä potentiaaliset asiakkaat ovat. Toinen alatavoite oli kartoittaa, kuinka paljon Klubin jäsenet käyttävät kabinetteja ja mitä voitaisiin tehdä, jotta he lisäisivät kabinettien käyttöä.
Ensimmäiseksi haastateltiin viittä henkilöä, jotta saataisiin selville, mitkä asiat merkitsevät juhla- ja kokoustilaa valittaessa. Vastaukset käsiteltiin nimettöminä. Jotta juhla- ja kokouspaikkojen etsintään saataisiin laajempi katsantokanta, kysyttiin samaa asiaa kansalta keskustelupalstojen avulla. Keskustelupalstoiksi valittiin suomi24 ja kaksplus.fi. Kolmanneksi lähetettiin sähköinen kysely Tampereen Suomalaisen Klubin jäsenille. Kyselyssä kartoitettiin heidän nykyistä kabinetin käyttöä ja kysyttiin kehittämisehdotuksia, jotta kabinetteja käytettäisiin tulevaisuudessa enemmän.
Teoriakehyksessä avattiin asiakashankintaan liittyvää segmentointia, asiakasta markkinoinnin perustana ja markkinointiviestintää, joka nousi tulosten ymmärtämisen kannalta hyvin tarpeelliseksi.
Internetin merkitys juhla- ja kokoustiloja etsittäessä oli merkittävä. Erityisesti Google oli etsijän kannalta vaivaton apuväline etsinnässä ja eniten huomiota kiinnitettiin yrityksiin, jotka nousivat Google-haussa ylimmiksi. Keskustelupalstojen hyödyntäminen tutkimuksessa ei tuottanut toivottua, innovatiivista keskustelua vaan kokeilu epäonnistui lähes kokonaan. Sähköiseen kyselyyn vastasi 115 jäsentä, joista suurin osa, 28,4 %, kertoi käyttävänsä kabinetteja kerran puolessa vuodessa ja toiseksi suurin osa, 21,6 %, kävi kabineteissa harvemmin kuin kerran vuodessa. Jotta kabinetteja käytettäisiin enemmän, toivoivat useat jäsenet enemmän tietoa tiloista, hinnoista ja menuista esimerkiksi esitteen tai sähköpostin muodossa.
Työn päätavoite oli selvittää toimeksiantajalle Suomalaisen Klubin kabinettien nykyinen käyttöaste ja miten sitä voisi nostaa. Päätavoitteen toteutumiseksi oli laadittu kaksi alatavoitetta. Ensimmäiseksi pyrittiin selvittämään, mitä väyliä pitkin potentiaaliset asiakkaat etsivät juhla- ja kokoustiloja. Tarkoitus oli saada selville, markkinoiko yritys kabinetteja siellä, missä potentiaaliset asiakkaat ovat. Toinen alatavoite oli kartoittaa, kuinka paljon Klubin jäsenet käyttävät kabinetteja ja mitä voitaisiin tehdä, jotta he lisäisivät kabinettien käyttöä.
Ensimmäiseksi haastateltiin viittä henkilöä, jotta saataisiin selville, mitkä asiat merkitsevät juhla- ja kokoustilaa valittaessa. Vastaukset käsiteltiin nimettöminä. Jotta juhla- ja kokouspaikkojen etsintään saataisiin laajempi katsantokanta, kysyttiin samaa asiaa kansalta keskustelupalstojen avulla. Keskustelupalstoiksi valittiin suomi24 ja kaksplus.fi. Kolmanneksi lähetettiin sähköinen kysely Tampereen Suomalaisen Klubin jäsenille. Kyselyssä kartoitettiin heidän nykyistä kabinetin käyttöä ja kysyttiin kehittämisehdotuksia, jotta kabinetteja käytettäisiin tulevaisuudessa enemmän.
Teoriakehyksessä avattiin asiakashankintaan liittyvää segmentointia, asiakasta markkinoinnin perustana ja markkinointiviestintää, joka nousi tulosten ymmärtämisen kannalta hyvin tarpeelliseksi.
Internetin merkitys juhla- ja kokoustiloja etsittäessä oli merkittävä. Erityisesti Google oli etsijän kannalta vaivaton apuväline etsinnässä ja eniten huomiota kiinnitettiin yrityksiin, jotka nousivat Google-haussa ylimmiksi. Keskustelupalstojen hyödyntäminen tutkimuksessa ei tuottanut toivottua, innovatiivista keskustelua vaan kokeilu epäonnistui lähes kokonaan. Sähköiseen kyselyyn vastasi 115 jäsentä, joista suurin osa, 28,4 %, kertoi käyttävänsä kabinetteja kerran puolessa vuodessa ja toiseksi suurin osa, 21,6 %, kävi kabineteissa harvemmin kuin kerran vuodessa. Jotta kabinetteja käytettäisiin enemmän, toivoivat useat jäsenet enemmän tietoa tiloista, hinnoista ja menuista esimerkiksi esitteen tai sähköpostin muodossa.