Ääneni kuuluu! : draamakasvatuksen mahdollisuudet kouluyhteisössä
Mikkola, Elina (2013)
Mikkola, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319687
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee suomalaisten alakoululaisten kouluviihtyvyyttä viimeisimpien kouluviihtyvyystutkimustulosten valossa ja draamamenetelmien käyttöä osana vuorovaikutteisemman kouluympäristön rakentamista.
Työn pohdinnan kimmokkeena ovat vuonna 2012 valmistuneen Unicefin, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Nuorisotutkimusseura ry:n yhteistyössä teettämän Hyvä, paha koulu- kouluviihtyvyystutkimuksen tulokset. Näistä tarkastelun keskiöön nousevat erityisesti opettaja–oppilas-suhde ja oppilaan osallisuusoikeuden toteutuminen peruskouluissa sekä se millainen vaikutus näillä tekijöillä on oppilaan oppimiskokemukseen.
Draamakasvatuksessa tapahtuva oppiminen määritellään opinnäytetyössä elämänmittaisena prosessina, johon vaikuttavina arvoina esitellään holistinen ihmiskäsitys ja sosiokonstruktiivinen oppimiskäsitys. Kasvattajan ja kasvatettavan suhdetta käsiteltäessä avataan dialogisen vuorovaikutuksen perusajatuksia. Näitä arvoja peilataan opetussuunnitelman arvopohjaan ja tavoitteisiin sekä EU:n asettamiin elämänmittaisen oppimisen avainkompetensseihin.
Lopuksi työssä tarkastellaan draamakasvatuksen ominaispiirteitä ja pohditaan, kuinka draamallisten menetelmien avulla voitaisiin parantaa opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutussuhdetta sekä vahvistaa oppilaiden kokemuksia itsestään yhteisöllisinä toimijoina peruskouluissa. Työssä tullaan siihen tulokseen, että ilmaisuun rohkaisemisen lisäksi draamakasvatus on erittäin käyttökelpoinen työkalu ihmisenä kasvamisen prosessissa, etiikan ja moraalin kysymysten opetuksessa.
Työn pohdinnan kimmokkeena ovat vuonna 2012 valmistuneen Unicefin, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Nuorisotutkimusseura ry:n yhteistyössä teettämän Hyvä, paha koulu- kouluviihtyvyystutkimuksen tulokset. Näistä tarkastelun keskiöön nousevat erityisesti opettaja–oppilas-suhde ja oppilaan osallisuusoikeuden toteutuminen peruskouluissa sekä se millainen vaikutus näillä tekijöillä on oppilaan oppimiskokemukseen.
Draamakasvatuksessa tapahtuva oppiminen määritellään opinnäytetyössä elämänmittaisena prosessina, johon vaikuttavina arvoina esitellään holistinen ihmiskäsitys ja sosiokonstruktiivinen oppimiskäsitys. Kasvattajan ja kasvatettavan suhdetta käsiteltäessä avataan dialogisen vuorovaikutuksen perusajatuksia. Näitä arvoja peilataan opetussuunnitelman arvopohjaan ja tavoitteisiin sekä EU:n asettamiin elämänmittaisen oppimisen avainkompetensseihin.
Lopuksi työssä tarkastellaan draamakasvatuksen ominaispiirteitä ja pohditaan, kuinka draamallisten menetelmien avulla voitaisiin parantaa opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutussuhdetta sekä vahvistaa oppilaiden kokemuksia itsestään yhteisöllisinä toimijoina peruskouluissa. Työssä tullaan siihen tulokseen, että ilmaisuun rohkaisemisen lisäksi draamakasvatus on erittäin käyttökelpoinen työkalu ihmisenä kasvamisen prosessissa, etiikan ja moraalin kysymysten opetuksessa.