Palvelu kouluruokailussa
Lindholm, Päivi (2013)
Lindholm, Päivi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319601
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten Linnan Ateria Oy:n asiakkaat, jotka ruokailevat Hämeenlinnan kantakaupungin kouluruokailussa, kokevat tämän hetkisen palvelun ja löytää keinoja kehittää palvelua paremmin tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena oli selvittää vaikuttaako palvelun laatu ruoan maistuvuuteen ja millaisilla palvelun muodoilla maistuvuutta voitaisiin parantaa sekä voidaanko palvelun parantamisella muuttaa kouluruokailun imagoa myönteisemmäksi. Tutkimuksessa vertailtiin myös ala– ja yläkoululaisten suhtautumista kouluruokailuun. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, jossa yhdistettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimustapaa. Teoriaosuus alustetaan kouluruokailun yleisellä esittelyllä ja rakentuu pääosin palvelun käsittelemisestä eri näkökulmista.
Asiakkaan kokemus on alakoulun osalta pääosin positiivinen. Palvelujärjestelmän osat toimivat alakoulun kohdalla hyvin, osin jopa kiitettävästi. Kehitettävää on kuitenkin aina. Yläkoululla keittiöhenkilökunnan ja asiakkaan kontaktit ovat vähäisempiä ja henkilökuntaa tunnetaan pääosin huonommin. Yleisesti henkilökuntaa kuitenkin pidetään ystävällisenä. Ympäristön merkitys nousi tutkimustuloksissa esiin. Ruokasalin meluisuus ja ruuhkaisuus vaikuttavat palvelukokemukseen negatiivisesti. Suhtautuminen kouluruokaan näyttäytyi paljolti samanlaisena, kuin aiempienkin tutkimusten tuloksissa. Tämänkin tutkimuksen tulosten mukaan, kuten monissa aiemmissakin tutkimustuloksissa, suhtautuminen kouluruokaan muuttuu alakoulusta yläkouluun siirryttäessä.
Kaikkiin esille nousseisiin epäkohtiin ei palveluntarjoaja ainakaan yksin voi vaikuttaa. Yhteistyössä muiden koululla toimijoiden kanssa kouluruoan maistuvuuden lisäämiseen ja imagon nostoon on mahdollista löytää keinoja. Keittiöhenkilökunnan yhteinen esittely oppilaille, ruokalatoimikunnan perustaminen, sovituista ruokailuajoista kiinnipitäminen ruuhkautumisen välttämiseksi ja melutasoon puuttuminen muun muassa ovat tällaisia yhteisiä kehittämisen kohtia.
Asiakkaan kokemus on alakoulun osalta pääosin positiivinen. Palvelujärjestelmän osat toimivat alakoulun kohdalla hyvin, osin jopa kiitettävästi. Kehitettävää on kuitenkin aina. Yläkoululla keittiöhenkilökunnan ja asiakkaan kontaktit ovat vähäisempiä ja henkilökuntaa tunnetaan pääosin huonommin. Yleisesti henkilökuntaa kuitenkin pidetään ystävällisenä. Ympäristön merkitys nousi tutkimustuloksissa esiin. Ruokasalin meluisuus ja ruuhkaisuus vaikuttavat palvelukokemukseen negatiivisesti. Suhtautuminen kouluruokaan näyttäytyi paljolti samanlaisena, kuin aiempienkin tutkimusten tuloksissa. Tämänkin tutkimuksen tulosten mukaan, kuten monissa aiemmissakin tutkimustuloksissa, suhtautuminen kouluruokaan muuttuu alakoulusta yläkouluun siirryttäessä.
Kaikkiin esille nousseisiin epäkohtiin ei palveluntarjoaja ainakaan yksin voi vaikuttaa. Yhteistyössä muiden koululla toimijoiden kanssa kouluruoan maistuvuuden lisäämiseen ja imagon nostoon on mahdollista löytää keinoja. Keittiöhenkilökunnan yhteinen esittely oppilaille, ruokalatoimikunnan perustaminen, sovituista ruokailuajoista kiinnipitäminen ruuhkautumisen välttämiseksi ja melutasoon puuttuminen muun muassa ovat tällaisia yhteisiä kehittämisen kohtia.