Akateeminen 50+-vuotias työnhakijana
Järvi, Tuila (2013)
Järvi, Tuila
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219476
Tiivistelmä
Tavoitteena oli tutkia pääkaupunkiseudun 50–59-vuotiaiden akateemisesti koulutettujen työttömien työnhakijoiden työnhakuun liittyviä haasteita, asenteita ja ohjauksen tarvetta lokakuussa 2013. Tutkimuksen lähtökohtana oli olettamus, että sosiaalisen median käyttö työnhaussa itsensä markkinoimiseen on 50+-vuotiaille haastavaa.
Työnhakua tarkasteltiin makro-, prosessi- ja yksilötasolla. Makrotasolla tarkasteltiin työpaikkojen kysyntää ja tarjontaa, prosessitasolla kuvattiin erityisesti työnhakuprosessin alkuvaiheiden muutosta 2000-luvulla tutkimuksen kohderyhmän näkökulmasta. Muutokseen ovat vaikuttaneet etenkin Internet, sosiaalinen media ja verkostojen tärkeyden korostuminen työnhaussa. Yksilötasolla tarkasteltiin asioita, joiden voidaan olettaa vaikuttavan 50–59-vuotiaiden akateemisesti koulutettujen työttömien työnhakijoiden työnhakuun.
Tutkimuksen empiirisessä osassa kysyttiin tutkimuksen kohderyhmään kuuluvilta työttömiltä itseltään työnhakuun liittyviä haasteita, asenteita ja ohjauksen tarvetta. Tämän lisäksi selvitettiin ammattilaisten uraneuvojien näkemyksiä samoista asioista. Työttömiä haastateltiin puhelimitse ja sähköinen kysely lähetettiin uraneuvojille.
Haastattelun ja kyselyn tulokset tukevat aiempaa oletusta siitä, että itsensä markkinoiminen, etenkin sosiaalisessa mediassa on kohderyhmän edustajille vaikeaa. Uraneuvojat näkivät kohderyhmällä olevan vaikeuksia myös oman osaamisen tunnistamisessa ja oman osaamisensa ajantasaisuuden argumentoinnissa sekä itseluottamuksen puutteen. Haasta-teltavat mainitsivat haasteeksi myös tiedon saannin työpaikoista, piilotyöpaikoista ja ylipäänsä työpaikkojen vähyyden. Tulosten mukaan 50+-vuotiaat suhtautuvat positiivisesti työntekoon. Haastateltavien asenteessa työnhakua kohtaan tuli esille sitkeys ja peräänantamattomuus, vaikka itse työnhakua haastateltavat luonnehtivatkin työlääksi ja turhauttavaksi. Ammattilaisten vastauksista voisi päätellä, että kohderyhmä hyötyisi ohjauksesta, jossa opetetaan löytämään työnhakuun oikeat sosiaalisen median kanavat omalla ammattialalla ja opetetaan miten niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että tämän kohderyhmän uudelleentyöllistymistä voitaisiin auttaa tarjoamalla heille monipuolisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä ryhmä- ja vertaistukea.
Työnhakua tarkasteltiin makro-, prosessi- ja yksilötasolla. Makrotasolla tarkasteltiin työpaikkojen kysyntää ja tarjontaa, prosessitasolla kuvattiin erityisesti työnhakuprosessin alkuvaiheiden muutosta 2000-luvulla tutkimuksen kohderyhmän näkökulmasta. Muutokseen ovat vaikuttaneet etenkin Internet, sosiaalinen media ja verkostojen tärkeyden korostuminen työnhaussa. Yksilötasolla tarkasteltiin asioita, joiden voidaan olettaa vaikuttavan 50–59-vuotiaiden akateemisesti koulutettujen työttömien työnhakijoiden työnhakuun.
Tutkimuksen empiirisessä osassa kysyttiin tutkimuksen kohderyhmään kuuluvilta työttömiltä itseltään työnhakuun liittyviä haasteita, asenteita ja ohjauksen tarvetta. Tämän lisäksi selvitettiin ammattilaisten uraneuvojien näkemyksiä samoista asioista. Työttömiä haastateltiin puhelimitse ja sähköinen kysely lähetettiin uraneuvojille.
Haastattelun ja kyselyn tulokset tukevat aiempaa oletusta siitä, että itsensä markkinoiminen, etenkin sosiaalisessa mediassa on kohderyhmän edustajille vaikeaa. Uraneuvojat näkivät kohderyhmällä olevan vaikeuksia myös oman osaamisen tunnistamisessa ja oman osaamisensa ajantasaisuuden argumentoinnissa sekä itseluottamuksen puutteen. Haasta-teltavat mainitsivat haasteeksi myös tiedon saannin työpaikoista, piilotyöpaikoista ja ylipäänsä työpaikkojen vähyyden. Tulosten mukaan 50+-vuotiaat suhtautuvat positiivisesti työntekoon. Haastateltavien asenteessa työnhakua kohtaan tuli esille sitkeys ja peräänantamattomuus, vaikka itse työnhakua haastateltavat luonnehtivatkin työlääksi ja turhauttavaksi. Ammattilaisten vastauksista voisi päätellä, että kohderyhmä hyötyisi ohjauksesta, jossa opetetaan löytämään työnhakuun oikeat sosiaalisen median kanavat omalla ammattialalla ja opetetaan miten niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että tämän kohderyhmän uudelleentyöllistymistä voitaisiin auttaa tarjoamalla heille monipuolisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä ryhmä- ja vertaistukea.