Sukellus sisimpään : psykofyysinen kehotietoisuusharjoittelu vedessä
Kassila, Heli; Kinnunen, Aino-Kaisa (2013)
Kassila, Heli
Kinnunen, Aino-Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013113019190
Tiivistelmä
Mielenterveyden häiriöt ovat suurin yksittäinen sairausluokka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvillä ja niiden voidaankin sanoa olevan uusi kansansairautemme. Psykofyysinen fysioterapia korostaa kehon ja mielen erottamatonta yhteyttä. Mielenhäiriöitä ei siis hoideta vain ajattelun kautta, vaan keholliset kokemukset ja tuntemukset otetaan osaksi prosessia. Kehotietoisuus taas on yksi psykofyysisen fysioterapian käsitteistä ja se voidaan määritellä subjektiiviseksi kokemukseksi ja tietoisuudeksi omasta kehosta ja sen toiminnasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ollut kehittää teoria- ja tutkimustietoon perustuen esimerkkiohjelma vedessä tapahtuvaa kehotietoisuusharjoittelua varten. Esimerkkiohjelmaa varten olemme tutustuneet kehotietoisuus-käsitteeseen ja kehotietoisuusharjoitteluun sekä vedessä tapahtuvan harjoittelun erityiselementteihin. Lisäksi olemme pohtineet kehotietoisuusharjoittelun sekä joogan ja pilateksen yhdistäviä tekijöitä. Aikaisempaa tutkimustietoa vedessä tapahtuvasta kehotietoisuusharjoittelusta on olemassa hyvin vähän. Tämän vuoksi päätimme tarkastella lähemmin joogaa ja pilatesta, joiden yleisesti ymmärretään parantavan kehonhallintaa ja -tuntemusta. Kyseiset lajit ovat tunnettuja ja harrastettuja Suomessa ja niistä on olemassa myös vesisovelluksia. Vesi tarjoaa kaikenlaiselle harjoittelulle hyvän ympäristön. Veden noste ja hydrostaattinen paine tekevät vedessä liikkumisen kevyen tuntuiseksi. Vedessä harjoiteltaessa veden vastuksen on todettu vaikuttavan positiivisesti muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyyn, nivelten liikelaajuuksiin sekä lihasvoimaan. Sekä kehotietoisuusharjoittelussa että joogassa ja pilateksessa korostetaan ihmisen sisäisen kokemuksen merkitystä. Tätä sisäänpäin keskittymistä voidaan syventää erityisesti hengityksen avulla. Vedessä tapahtuva kehotietoisuusharjoittelu voi pitää sisällään erityisesti hengitysharjoituksia, kehon liikkumisharjoituksia veden vastusta vasten ja rentoutumisharjoituksia. Toivomme opinnäytetyönä toimivan kehittämistyömme lisäävään tulevaisuudessa kiinnostusta erityisesti vedessä tapahtuvaa kehotietoisuusharjoittelua kohtaan.