Lakiuudistuksen vaikutus tarkkailuun ja tekniseen tarkkailuun
Kurtelius, Otto; Tyynelä, Tero (2013)
Kurtelius, Otto
Tyynelä, Tero
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112919006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112919006
Tiivistelmä
Poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistus tulee voimaan 1.1.2014. Kokonais-uudistuksen vaikutukset ovat mittavat ja lakiuudistus vaikuttaa huomattavasti poliisin toimintaan. Poliisin toimintaan vaikuttavat muutokset näkyvä merkittävästi poliisi- ja pakkokeinolain perusteella tehtävissä poliisin toimissa. Opinnäytetyössä selvitetään poliisilain ja pakkokeinolain muutosten vaikutusta poliisin suorittamaan tarkkailuun ja tekniseen tarkkailuun. Hallituksen esityksiin on tullut lukuisia muutosesityksiä lakien sisällöstä, jo ennen niiden voimaan tulemista. Lakiuudistuksen tarkoituksena on selkeyttää poliisi- ja pakkokeinolain osittain keskenään ristiriitaista sekä hajanaista ja tulkinnaltaan epäselvää sisältöä.
Lainsäädäntöuudistuksessa on pyritty tuomaan esiin ihmis- ja perusoikeuksia korostava lähes-tymistapa. Ihmis- ja perusoikeuksien merkitystä sekä perustuslain säännöksiä on korostettu entistä selkeämmin uudistuksessa. Poliisi- ja pakkokeinolaki sisältävät merkittävästi ihmis- ja perusoikeuksien laillisen rajoittamisen sekä niihin puuttumisen keinoja. Uudistuksen myötä salaisten pakkokeinojen, kuten tarkkailu ja tekninen tarkkailu, käyttöedellytykset tiukentuvat ja niiden valvonta sekä oikeussuojakeinot vahvistuvat. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaan myös salaisilla pakkokeinoilla saatujen tietojen avoimuutta ja julkisuutta tullaan laajentamaan.
Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksinä ovat kysymykset lain konkreettisista muutoksista koskien tarkkailua ja teknistä tarkkailua, lakiuudistuksen onnistuminen ja kuinka lakiuudistus vaikuttaa poliisin toimintaedellytyksiin tarkkailussa ja teknisessä tarkkailussa. Työ on rajattu koskemaan tarkkailua ja teknistä tarkkailua aihekokonaisuuden laajuuden vuoksi. Työssä on selvitetty konkreettisten uudistusten merkitysten lisäksi se, miten salaisia pakkokeinoja käyttävät tutkinnanjohtajat kokevat lakiuudistuksen vaikuttavan poliisin toimintaedellytyksiin käytettäessä tarkkailua ja teknistä tarkkailua. Tutkinnanjohtajien kokemusten selvittäminen on tärkeää työn kannalta, poliisitoiminnan ollessa luonteensa vuoksi tasapainon hakemista ihmis- ja perusoikeuksien suojaamisen sekä yhteiskuntarauhan takaamisen välillä.
Tiedonkeruun menetelminä on käytetty kirjallisuuskatsausta ja haastatteluja. Tietoa on haettu myös aihepiiriä koskevasta lainsäädännöstä ja hallituksen esityksistä. Tietoa on analysoitu teemoittelemalla. Aihepiiristä tehty kotimainen tieteellinen tutkimus on vähäistä ja sitä koskevaa kirjallisuutta on verrattain vähän. Ulkomainen kirjallisuus rajautui tutkimuksen ulkopuolelle, sillä eri maiden oikeusjärjestelmät sekä poikkeava kansallinen lainsäädäntö ei ole suoraan verrattavissa suomalaiseen oikeusjärjestelmään eikä tilanteeseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä todetaan, lakiuudistuksen vaikuttavan poliisin toimintaedellytyksiä kaventavasti tarkkailun ja teknisen tarkkailun sekä myös muiden salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen osalta. Lakiuudistus on koettu tutkinnanjohtajien keskuudessa osin keskeneräiseksi ja sisällöltään epäselväksi sekä ristiriitaiseksi. Haastattelujen perusteella poliisin osallistuminen lain valmisteluun on ollut riittämätöntä ja uudistuksessa rikoksesta epäiltyjen oikeusturva on ylikorostunut suhteessa asianomistajien ja yhteiskunnan intresseihin.
Lainsäädäntöuudistuksessa on pyritty tuomaan esiin ihmis- ja perusoikeuksia korostava lähes-tymistapa. Ihmis- ja perusoikeuksien merkitystä sekä perustuslain säännöksiä on korostettu entistä selkeämmin uudistuksessa. Poliisi- ja pakkokeinolaki sisältävät merkittävästi ihmis- ja perusoikeuksien laillisen rajoittamisen sekä niihin puuttumisen keinoja. Uudistuksen myötä salaisten pakkokeinojen, kuten tarkkailu ja tekninen tarkkailu, käyttöedellytykset tiukentuvat ja niiden valvonta sekä oikeussuojakeinot vahvistuvat. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaan myös salaisilla pakkokeinoilla saatujen tietojen avoimuutta ja julkisuutta tullaan laajentamaan.
Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksinä ovat kysymykset lain konkreettisista muutoksista koskien tarkkailua ja teknistä tarkkailua, lakiuudistuksen onnistuminen ja kuinka lakiuudistus vaikuttaa poliisin toimintaedellytyksiin tarkkailussa ja teknisessä tarkkailussa. Työ on rajattu koskemaan tarkkailua ja teknistä tarkkailua aihekokonaisuuden laajuuden vuoksi. Työssä on selvitetty konkreettisten uudistusten merkitysten lisäksi se, miten salaisia pakkokeinoja käyttävät tutkinnanjohtajat kokevat lakiuudistuksen vaikuttavan poliisin toimintaedellytyksiin käytettäessä tarkkailua ja teknistä tarkkailua. Tutkinnanjohtajien kokemusten selvittäminen on tärkeää työn kannalta, poliisitoiminnan ollessa luonteensa vuoksi tasapainon hakemista ihmis- ja perusoikeuksien suojaamisen sekä yhteiskuntarauhan takaamisen välillä.
Tiedonkeruun menetelminä on käytetty kirjallisuuskatsausta ja haastatteluja. Tietoa on haettu myös aihepiiriä koskevasta lainsäädännöstä ja hallituksen esityksistä. Tietoa on analysoitu teemoittelemalla. Aihepiiristä tehty kotimainen tieteellinen tutkimus on vähäistä ja sitä koskevaa kirjallisuutta on verrattain vähän. Ulkomainen kirjallisuus rajautui tutkimuksen ulkopuolelle, sillä eri maiden oikeusjärjestelmät sekä poikkeava kansallinen lainsäädäntö ei ole suoraan verrattavissa suomalaiseen oikeusjärjestelmään eikä tilanteeseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä todetaan, lakiuudistuksen vaikuttavan poliisin toimintaedellytyksiä kaventavasti tarkkailun ja teknisen tarkkailun sekä myös muiden salaisten tiedonhankintakeinojen ja salaisten pakkokeinojen osalta. Lakiuudistus on koettu tutkinnanjohtajien keskuudessa osin keskeneräiseksi ja sisällöltään epäselväksi sekä ristiriitaiseksi. Haastattelujen perusteella poliisin osallistuminen lain valmisteluun on ollut riittämätöntä ja uudistuksessa rikoksesta epäiltyjen oikeusturva on ylikorostunut suhteessa asianomistajien ja yhteiskunnan intresseihin.