Työhyvinvointi Kainuun oikeusaputoimistossa
Reinikka, Sanna (2013)
Reinikka, Sanna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818918
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli työhyvinvoinnin tilan selvittäminen Kainuun oikeusaputoimistossa työhyvinvointikyselyn avulla. Henkilöstön hyvinvointi on erittäin tärkeä osa menestyvää organisaatiota, koska hyvinvoivat työntekijät vaikuttavat positiivisesti työyhteisönsä toimintaan kaikilla osa-alueilla. Työhyvinvointi on taas noussut ajankohtaiseksi aiheeksi ja siihen kiinnitetään nykyään paljon huomiota niin työpaikoilla kuin mediassakin.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Kainuun oikeusaputoimisto, jonka palveluksessa kesällä 2013 työskenteli vakituisesti 24 työntekijää. Tutkimuksen tulosten avulla kohdeorganisaatiolle pyrittiin osoittamaan mahdollisia kehityskohteita, joilla työhyvinvointia voitaisiin parantaa ja ylläpitää. Opinnäytetyö jakaantui teoreettiseen osioon ja tutkimusosioon. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin tutkimuksen kannalta keskeisiä työhyvinvoinnin käsitteitä. Viitekehyksessä esiteltiin muun muassa Päivi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malli, joka perustuu Maslow’n tarvehierarkiaan sekä myös käsite ”työn imu”.
Case-tutkimus toteutettiin työhyvinvointikyselynä, jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake jaettiin kaikille Kainuun oikeusaputoimiston työntekijöille ja yhtä henkilöä lukuun ottamatta kaikki osallistuivat kyselyyn. Tutkimuksen tuloksia havainnollistettiin kaavioilla. Tutkimus osoitti että työhyvinvointi kohdeorganisaatiossa koetaan pääpiirteittäin hyväksi. Henkilöstö on tyytyväinen esimieheensä ja työn vaatimukset ovat tasapainossa työntekijöiden henkisten ja fyysisten voimavarojen kanssa. Kyselystä kävi ilmi myös asioita, jotka työyhteisössä kannattaisi ottaa tarkempaan käsittelyyn. Työilmapiiri ja siihen liittyvät asiat aiheuttavat tässä työyhteisössä eniten tyytymättömyyttä.
Kyselyssä nousseisiin epäkohtiin kannattaa kiinnittää huomiota ja ylläpitää myös hyväksi koettuja osa-alueita. Kysely kannattaisi jatkossa suorittaa vuosittain, jotta työhyvinvoinnin kehitystä ja toimenpiteiden vaikutuksia voidaan seurata.
Tutkimuksen toimeksiantaja oli Kainuun oikeusaputoimisto, jonka palveluksessa kesällä 2013 työskenteli vakituisesti 24 työntekijää. Tutkimuksen tulosten avulla kohdeorganisaatiolle pyrittiin osoittamaan mahdollisia kehityskohteita, joilla työhyvinvointia voitaisiin parantaa ja ylläpitää. Opinnäytetyö jakaantui teoreettiseen osioon ja tutkimusosioon. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin tutkimuksen kannalta keskeisiä työhyvinvoinnin käsitteitä. Viitekehyksessä esiteltiin muun muassa Päivi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malli, joka perustuu Maslow’n tarvehierarkiaan sekä myös käsite ”työn imu”.
Case-tutkimus toteutettiin työhyvinvointikyselynä, jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake jaettiin kaikille Kainuun oikeusaputoimiston työntekijöille ja yhtä henkilöä lukuun ottamatta kaikki osallistuivat kyselyyn. Tutkimuksen tuloksia havainnollistettiin kaavioilla. Tutkimus osoitti että työhyvinvointi kohdeorganisaatiossa koetaan pääpiirteittäin hyväksi. Henkilöstö on tyytyväinen esimieheensä ja työn vaatimukset ovat tasapainossa työntekijöiden henkisten ja fyysisten voimavarojen kanssa. Kyselystä kävi ilmi myös asioita, jotka työyhteisössä kannattaisi ottaa tarkempaan käsittelyyn. Työilmapiiri ja siihen liittyvät asiat aiheuttavat tässä työyhteisössä eniten tyytymättömyyttä.
Kyselyssä nousseisiin epäkohtiin kannattaa kiinnittää huomiota ja ylläpitää myös hyväksi koettuja osa-alueita. Kysely kannattaisi jatkossa suorittaa vuosittain, jotta työhyvinvoinnin kehitystä ja toimenpiteiden vaikutuksia voidaan seurata.