Elämä kallis, optikko halpa? : kuluttajien mielikuvia optikon työnkuvasta ja näöntutkimuksen hinnoittelusta
Kivistö, Mari; Rekola, Veera; Sihto, Maija (2013)
Kivistö, Mari
Rekola, Veera
Sihto, Maija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818745
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee kuluttajien näkemyksiä optikon työnkuvasta ja näöntutkimuksen hinnasta. Opinnäytetyöllämme pyritään herättelemään optista alaa ottamaan maksu optikon tekemistä näöntutkimuksista, ja näin toimimalla mahdollisesti nostamaan kuluttajien mielikuvia optikoiden ammattitaidosta. Tutkimustuloksiamme ei rajallisen tutkimusjoukon takia pystytä yleistämään kansalliselle tasolle, mutta toivomme alan toimijoiden havahtuvan pohtimaan, onko ilmainen näöntutkimus lopulta niin kannattava, kuin alalla tunnutaan ajattelevan.
Mielipidetutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla kesällä 2013. Kyselyymme vastasi yhteensä 106 kuluttajaa, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Otantamenetelmänä tutkimuksessa on harkinnanvarainen näyte ja käytetty kyselylomake sisältää sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen tutkimus, mutta se sisältää myös joitain kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tulosten analysoinnissa käytimme SPSS -ohjelmaa.
Työmme teoriaosuudessa käsitellään näöntutkimuksen sisältöä sekä markkinointia eri näkökulmista. Näöntutkimuksen sisällön teoriassa pohditaan myös optikon ja silmälääkärin koulutusten eroa refraktointi- ja silmälasimääräysopintojen suhteen. Teoriaosuudessa esitellään myös kvantitatiivisen tutkimuksen lainalaisuuksia ja pääperiaatteita.
Tuloksissa emme löytäneet merkittäviä eroja iän, sukupuolen ja vuositulojen vaikutuksesta kuluttajien mielikuviin optikon toimenkuvasta. Optikko koetaan silmälasivoimakkuuksien määrityksen asiantuntijana, mutta kokemukset optikon näöntutkimuksen sisällöstä vaihtelivat jonkin verran. Myöskään hinnat, joita kuluttajat olivat valmiita maksamaan optikon näöntutkimuksesta, eivät olleet riippuvaisia edellä mainittuihin muuttujiin. Merkittävää on, että tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät oleta näöntutkimuksen olevan ilmainen ja sitä suuremmalla syyllä näöntutkimuspalveluiden hinnoitteluun saattaisi olla syytä kiinnittää enemmän huomiota.
Mielipidetutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla kesällä 2013. Kyselyymme vastasi yhteensä 106 kuluttajaa, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Otantamenetelmänä tutkimuksessa on harkinnanvarainen näyte ja käytetty kyselylomake sisältää sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen tutkimus, mutta se sisältää myös joitain kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tulosten analysoinnissa käytimme SPSS -ohjelmaa.
Työmme teoriaosuudessa käsitellään näöntutkimuksen sisältöä sekä markkinointia eri näkökulmista. Näöntutkimuksen sisällön teoriassa pohditaan myös optikon ja silmälääkärin koulutusten eroa refraktointi- ja silmälasimääräysopintojen suhteen. Teoriaosuudessa esitellään myös kvantitatiivisen tutkimuksen lainalaisuuksia ja pääperiaatteita.
Tuloksissa emme löytäneet merkittäviä eroja iän, sukupuolen ja vuositulojen vaikutuksesta kuluttajien mielikuviin optikon toimenkuvasta. Optikko koetaan silmälasivoimakkuuksien määrityksen asiantuntijana, mutta kokemukset optikon näöntutkimuksen sisällöstä vaihtelivat jonkin verran. Myöskään hinnat, joita kuluttajat olivat valmiita maksamaan optikon näöntutkimuksesta, eivät olleet riippuvaisia edellä mainittuihin muuttujiin. Merkittävää on, että tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät oleta näöntutkimuksen olevan ilmainen ja sitä suuremmalla syyllä näöntutkimuspalveluiden hinnoitteluun saattaisi olla syytä kiinnittää enemmän huomiota.