Satujen käyttö varhaiskasvatuksessa
Louvesniemi, Teija (2013)
Louvesniemi, Teija
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718605
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käytetäänkö Vaasan kaupungin suomenkielisissä päiväkodeissa satuja osana varhaiskasvatustyötä. Tutkimuksessa selvitettiin myös varhaiskasvattajien kokemuksia sadutusmenetelmästä. Päiväkodit valittiin systemaattisella satunnaisotannalla ja kyselylomakkeet lähetettiin yhteensä 40 lastentarhanopettajalle ja lastenhoitajalle.
Varhaiskasvatus on määritelty pienten lasten eri elinympäristöissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten eheää kehitystä, kasvua ja oppimista. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Sadun lähtökohtana pidetään myyttistä ajattelua. Se tarkoittaa, että saduissa on esimerkiksi omia maailmoja, yliluonnollisia hahmoja ja tapahtumia, luonnonlakien kumoutumista sekä oma aikakäsitys. Sadutus on narratiivinen eli kerronnallinen menetelmä. Lasta sadutettaessa annetaan lapselle mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan ja aikuisen tulee aidosti kuunnella, mitä lapsi haluaa sillä hetkellä kertoa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita. Kyselyyn vastasi yhteensä 25 varhaiskasvattajaa. Vastausprosentti oli 62,5. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Vaasan alueen suomenkielisissä päiväkodeissa sadut ja saduttaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatustyötä.
Varhaiskasvatus on määritelty pienten lasten eri elinympäristöissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten eheää kehitystä, kasvua ja oppimista. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Sadun lähtökohtana pidetään myyttistä ajattelua. Se tarkoittaa, että saduissa on esimerkiksi omia maailmoja, yliluonnollisia hahmoja ja tapahtumia, luonnonlakien kumoutumista sekä oma aikakäsitys. Sadutus on narratiivinen eli kerronnallinen menetelmä. Lasta sadutettaessa annetaan lapselle mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan ja aikuisen tulee aidosti kuunnella, mitä lapsi haluaa sillä hetkellä kertoa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita. Kyselyyn vastasi yhteensä 25 varhaiskasvattajaa. Vastausprosentti oli 62,5. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Vaasan alueen suomenkielisissä päiväkodeissa sadut ja saduttaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatustyötä.