Aktiivipyörätuolin käyttömahdollisuudet selkäydinvammaisten yläraajojen rasitusvammojen ennaltaehkäisemiseksi
Fouchault, Jacques (2013)
Fouchault, Jacques
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718545
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää alan ammattilaisten ja pyörätuolikäyttäjien tietoutta aktiivipyörätuolien käyttömahdollisuuksista selkäydinvammaisten yläraajojen pyörätuoliperäisten rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena oli tuottaa RehaMedille, fysioterapeuteille ja muille pyörätuolialalla työskenteleville ammattilaisille kirjallinen opas aktiivisen pyörätuolin käytön mahdollisuuksista vähentää selkäydinvammaisten yläraajavammojen riskitekijöitä. Monet hoitosuositukset pitävät aktiivista pyörätuolia asianmukaisimpana valintana henkilöille, jotka käyttävät pääasiallisesti manuaalista pyörätuolia. Lukuun ottamatta ylemmän tason tetrapleegikoita aktiivituolit ovat selkäydinvammaisille paras apuvälineratkaisu.
Aktiivipyörätuolit ovat perus- ja puoliaktiivituoleja kevyempiä, kestävämpiä ja laadukkaampia apuvälineitä. Aktiivituolit voivat olla täysin kiinteärunkoisia mittatilaustuoleja tai kiinteä-/ristikkorunkoisia säädettäviä malleja. Tuoleilla on omat vahvat ja heikot puolensa ja ne sopivat parhaiten tietyille käyttäjille. Oppaan tarkoituksena on auttaa ammattilaista hankkimaan selkäydinvammaiselle paras yksilöllinen aktiivituoli. Opas tarjoaa näyttöön perustuvia ohjeistuksia, jotka koskevat aktiivipyörätuolin valintaa, mitoitusta ja säätöä yläraajojen terveyden ja toiminnan säilyttämiseksi ja parhaan liikkumiskyvyn ja itsenäisyyden saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui selkäydinvammoista, rasitusvammojen riskitekijöistä sekä aktiivituolien erityispiirteistä ja niiden näyttöön perustuvista toiminnallisista vaikutuksista. Preservation of upper limb function following spinal cord injury ja Pushrim biomechanics and injury prevention in spinal cord injury -teosten kliiniset suositukset ovat opinnäytetyöraportin keskeisiä teoriatiedon lähteitä.
Selkäydinvammaisten yläraajavammojen ja -kipujen riskitekijöiden kartoittamiseksi toteutettiin systemaattinen integroitu kirjallisuuskatsaus. Katsaus vastasi tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yleisimmät tutkitut selkäydinvammaisten yläraajojen rasitusvammojen ja kipujen riskitekijät? Kuinka vahvaa tieteellistä tutkimusnäyttöä on olemassa kustakin riskitekijästä? Katsauksen aineisto hankittiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla upper limb pain, hand/wrist/elbow/shoulder/upper limb injury, risk factor ja spinal cord injury. Näillä hakusanayhdistelmillä saatiin 104 hakutulosta. Aineiston sisällyttämis- ja poissulkukriteereiden perusteella katsaukseen valittiin kuusi tutkimusta. Tutkimustuloksia analysoitiin ja tiivistettiin äänestysmetodin avulla. ICF-mallia hyödynnettiin tulosten analysoinnissa. Aineiston näytön taso arvioitiin Oxfordin näyttöön perustuvan lääketieteen keskuksen suositustaulukolla.
Yläraajakipu, lihasvoimaheikkous, ikä, paino ja pitkäkestoinen selkäydinvamma ovat tutkituimmat yläraajavammojen riskitekijät. Vahvaa tieteellistä tietopohjaa ei ole löytynyt rasitusvammojen riskitekijöistä. Suurin osa katsauksen tuloksista edustaa kohtalaista tutkimusnäyttöä. Tuloksilla voidaan tunnistaa riskialttiit henkilöt ja soveltaa tietoa fysioterapiainterventioissa selkäydinvammaisten rasitusvammojen ehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitoon.
Aktiivipyörätuolit ovat perus- ja puoliaktiivituoleja kevyempiä, kestävämpiä ja laadukkaampia apuvälineitä. Aktiivituolit voivat olla täysin kiinteärunkoisia mittatilaustuoleja tai kiinteä-/ristikkorunkoisia säädettäviä malleja. Tuoleilla on omat vahvat ja heikot puolensa ja ne sopivat parhaiten tietyille käyttäjille. Oppaan tarkoituksena on auttaa ammattilaista hankkimaan selkäydinvammaiselle paras yksilöllinen aktiivituoli. Opas tarjoaa näyttöön perustuvia ohjeistuksia, jotka koskevat aktiivipyörätuolin valintaa, mitoitusta ja säätöä yläraajojen terveyden ja toiminnan säilyttämiseksi ja parhaan liikkumiskyvyn ja itsenäisyyden saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui selkäydinvammoista, rasitusvammojen riskitekijöistä sekä aktiivituolien erityispiirteistä ja niiden näyttöön perustuvista toiminnallisista vaikutuksista. Preservation of upper limb function following spinal cord injury ja Pushrim biomechanics and injury prevention in spinal cord injury -teosten kliiniset suositukset ovat opinnäytetyöraportin keskeisiä teoriatiedon lähteitä.
Selkäydinvammaisten yläraajavammojen ja -kipujen riskitekijöiden kartoittamiseksi toteutettiin systemaattinen integroitu kirjallisuuskatsaus. Katsaus vastasi tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yleisimmät tutkitut selkäydinvammaisten yläraajojen rasitusvammojen ja kipujen riskitekijät? Kuinka vahvaa tieteellistä tutkimusnäyttöä on olemassa kustakin riskitekijästä? Katsauksen aineisto hankittiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla upper limb pain, hand/wrist/elbow/shoulder/upper limb injury, risk factor ja spinal cord injury. Näillä hakusanayhdistelmillä saatiin 104 hakutulosta. Aineiston sisällyttämis- ja poissulkukriteereiden perusteella katsaukseen valittiin kuusi tutkimusta. Tutkimustuloksia analysoitiin ja tiivistettiin äänestysmetodin avulla. ICF-mallia hyödynnettiin tulosten analysoinnissa. Aineiston näytön taso arvioitiin Oxfordin näyttöön perustuvan lääketieteen keskuksen suositustaulukolla.
Yläraajakipu, lihasvoimaheikkous, ikä, paino ja pitkäkestoinen selkäydinvamma ovat tutkituimmat yläraajavammojen riskitekijät. Vahvaa tieteellistä tietopohjaa ei ole löytynyt rasitusvammojen riskitekijöistä. Suurin osa katsauksen tuloksista edustaa kohtalaista tutkimusnäyttöä. Tuloksilla voidaan tunnistaa riskialttiit henkilöt ja soveltaa tietoa fysioterapiainterventioissa selkäydinvammaisten rasitusvammojen ehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitoon.