Suvanto-ryhmän malli : "Paljon olen jaksanut"..."On jälleen torstai ja tämä ihana mielen tyhjennys paikka, Kiitos Teille, että jaksoitte kuunnella minua."
Löv, Maj-Britt; Rikkinen, Susanna (2013)
Löv, Maj-Britt
Rikkinen, Susanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618407
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Suvanto-ryhmän vertaistuen mallia. Tavoitteena on saada tietoa Suvanto-ryhmän merkityksestä ryhmän jäsenille. Suvanto-ryhmä on kaltoinkohtelua kokeneiden ikäihmisten vertaistukiryhmä. Ryhmä kokoontuu Helsingissä palvelukeskuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n kanssa. Tavoitteena on saada lisätietoa mallin rakenteesta ja toimivuudesta.
Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, jonka aineisto on kerätty ja analysoitu laadullisin menetelmin. Haastattelun aineistokeruun menetelmänä on teema-haastattelu. Ryhmän vetäjälle tehtiin yksi haastattelu. Lisäksi työssä käytetään ryhmän toimintaan osallistuneiden tuottamia omia dokumentteja. Analyysitapana on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan laajasti ikäihmisten kaltoinkohtelun monimuotoisuutta. Opinnäytetyön ryhmämallin teoria koostuu neljästä eri ryhmämallista, joissa vertaistukea esiintyy.
Tuloksena on Suvanto-ryhmän malli, joka muodostuu kahdeksasta yläteemasta. Mallin rakenne sisältää viisi yläteemaa: ryhmään tulo, ryhmän aloitus, ryhmän keskivaihe, ryhmän lopetus ja ryhmän jälkeen. Olennaisena osana mallia ovat kolme yläteemaa: vertaistuki, ryhmän ohjaajat ja ympäristö. Suvanto-ryhmän jäsenet kokevat saavansa apua vertaistukena, psyykkisenä hyvinvointina ja tukena tunteiden käsittelyyn. Vertaistuki näkyi vahvasti mallin rakenteessa ja ryhmän jäsenet kokivat saavansa apua vertaistuen kautta. Tuloksista yhtenä hyvin tärkeänä asiana voi nostaa esiin turvallisuuden ketjun.
Yksi johtopäätös on, että ohjaajalla tulisi olla sosiaali- ja terveysalan koulutus. Geronomeilla olisi tähän riittävät valmiudet ja myös keinoja auttaa palveluohjauksen avulla ikäihmistä. Tuloksissa tunteiden käsittely ja jakaminen on keskeinen asia ryhmätoiminnassa, tämä näkyi vertaistukena. Suvanto-ryhmän mallin rakenne on toimiva, koska se on suunniteltu kaltoinkohtelua kokeneille ikäihmisille. Opinnäytetyömme antaa vahvistuksen sille, että Suvanto-ryhmän toiminta on merkityksellistä. Kaikilla ikäihmisillä, jotka ovat kokeneet kaltoinkohtelua, tulisi olla mahdollisuus osallistua tämän kaltaiseen ryhmään.
Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, jonka aineisto on kerätty ja analysoitu laadullisin menetelmin. Haastattelun aineistokeruun menetelmänä on teema-haastattelu. Ryhmän vetäjälle tehtiin yksi haastattelu. Lisäksi työssä käytetään ryhmän toimintaan osallistuneiden tuottamia omia dokumentteja. Analyysitapana on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan laajasti ikäihmisten kaltoinkohtelun monimuotoisuutta. Opinnäytetyön ryhmämallin teoria koostuu neljästä eri ryhmämallista, joissa vertaistukea esiintyy.
Tuloksena on Suvanto-ryhmän malli, joka muodostuu kahdeksasta yläteemasta. Mallin rakenne sisältää viisi yläteemaa: ryhmään tulo, ryhmän aloitus, ryhmän keskivaihe, ryhmän lopetus ja ryhmän jälkeen. Olennaisena osana mallia ovat kolme yläteemaa: vertaistuki, ryhmän ohjaajat ja ympäristö. Suvanto-ryhmän jäsenet kokevat saavansa apua vertaistukena, psyykkisenä hyvinvointina ja tukena tunteiden käsittelyyn. Vertaistuki näkyi vahvasti mallin rakenteessa ja ryhmän jäsenet kokivat saavansa apua vertaistuen kautta. Tuloksista yhtenä hyvin tärkeänä asiana voi nostaa esiin turvallisuuden ketjun.
Yksi johtopäätös on, että ohjaajalla tulisi olla sosiaali- ja terveysalan koulutus. Geronomeilla olisi tähän riittävät valmiudet ja myös keinoja auttaa palveluohjauksen avulla ikäihmistä. Tuloksissa tunteiden käsittely ja jakaminen on keskeinen asia ryhmätoiminnassa, tämä näkyi vertaistukena. Suvanto-ryhmän mallin rakenne on toimiva, koska se on suunniteltu kaltoinkohtelua kokeneille ikäihmisille. Opinnäytetyömme antaa vahvistuksen sille, että Suvanto-ryhmän toiminta on merkityksellistä. Kaikilla ikäihmisillä, jotka ovat kokeneet kaltoinkohtelua, tulisi olla mahdollisuus osallistua tämän kaltaiseen ryhmään.