ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMINEN JA KOHTUUKÄYTTÖ TYÖIKÄISTEN KOKEMANA
Mäkinen, Minna (2013)
Mäkinen, Minna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618381
Tiivistelmä
Suomessa vuosittain kulutettavasta alkoholista suurimman osan juovat työikäiset. Alkoholinkäyttö on suurin yksittäinen suomalaisten työikäisten kuolemiin vaikuttava syy. Alkoholin riskikulutukselta työssä käyminen ei suojaa, vaan alkoholiriippuvaisistakin noin 70 % käy työssä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työikäisten kokemuksia alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta sekä heidän mielipiteitään puheeksi ottamisen tarpeellisuudesta ja hyödyllisistä puheeksi ottamisen keinoista. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli myös selvittää työikäisten mielipiteitä alkoholin kohtuukäytöstä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ehkäise tapaturmat -hankkeen kanssa, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää työikäisille alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuvia tapaturmia ja kehittää puheeksi ottamista jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin alkoholin riskikäytöstä aiheutuu työikäisille terveydellisiä, sosiaalisia ja inhimillisiä haittoja. Alkoholinkäytön puheeksi ottamista varhaisessa vaiheessa kannattaa enemmistö työikäisistä. Kyselyllä haluttiin löytää työikäisille heidän itsensä mielestä hyödyllisiä ja sopivia keinoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistui 49 työikäistä. Aineisto kerättiin kotkalaisessa työpaikkaruokalassa lokakuussa 2013. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa.
Tutkimuksessa selvisi, että työikäisten käsitykset kohtuullisesta alkoholinkäytöstä olivat melko maltillisia. Naiset suhtautuivat alkoholinkäyttöön miehiä kielteisemmin. Suurin osa vastaajista piti alkoholinkäytön puheeksi ottamista terveydenhuollossa tarpeellisena, mutta läheskään kaikille ei ollut koskaan tehty alkoholin riskikäyttöä mittaavaa Audit-testiä. Naisten ja miesten hyödyllisenä pitämät, puheeksi ottamiseen käytettävät, keinot erosivat jossain määrin toisistaan. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko perusjoukkoa, sillä aineisto ei ollut siihen riittävän suuri. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan kuitenkin käyttää hyödyksi kehitettäessä yksilöllisiä keinoja alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen terveydenhuollon eri yksiköissä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työikäisten kokemuksia alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta sekä heidän mielipiteitään puheeksi ottamisen tarpeellisuudesta ja hyödyllisistä puheeksi ottamisen keinoista. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli myös selvittää työikäisten mielipiteitä alkoholin kohtuukäytöstä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ehkäise tapaturmat -hankkeen kanssa, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää työikäisille alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuvia tapaturmia ja kehittää puheeksi ottamista jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin alkoholin riskikäytöstä aiheutuu työikäisille terveydellisiä, sosiaalisia ja inhimillisiä haittoja. Alkoholinkäytön puheeksi ottamista varhaisessa vaiheessa kannattaa enemmistö työikäisistä. Kyselyllä haluttiin löytää työikäisille heidän itsensä mielestä hyödyllisiä ja sopivia keinoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistui 49 työikäistä. Aineisto kerättiin kotkalaisessa työpaikkaruokalassa lokakuussa 2013. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa.
Tutkimuksessa selvisi, että työikäisten käsitykset kohtuullisesta alkoholinkäytöstä olivat melko maltillisia. Naiset suhtautuivat alkoholinkäyttöön miehiä kielteisemmin. Suurin osa vastaajista piti alkoholinkäytön puheeksi ottamista terveydenhuollossa tarpeellisena, mutta läheskään kaikille ei ollut koskaan tehty alkoholin riskikäyttöä mittaavaa Audit-testiä. Naisten ja miesten hyödyllisenä pitämät, puheeksi ottamiseen käytettävät, keinot erosivat jossain määrin toisistaan. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko perusjoukkoa, sillä aineisto ei ollut siihen riittävän suuri. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan kuitenkin käyttää hyödyksi kehitettäessä yksilöllisiä keinoja alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen terveydenhuollon eri yksiköissä.