Suvaitsevaisuuskasvatus varhaiskasvatuksessa
Kantola, Elina (2013)
Kantola, Elina
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618341
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe on Suvaitsevaisuuskasvatus varhaiskasvatuksessa. Tein kartoituksen siitä, miten suvaitsevaisuuskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa Länsi-Lapin kunnissa. Halusin saada selville onko suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta tarpeen kehittää. Pohdin lisäksi sitä, voiko suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutuksella olla ennaltaehkäisevää vaikutusta kiusaamistilanteiden syntyyn. Tärkein tavoitteeni on herätellä varhaiskasvattajia miettimään suvaitsevaisuuskasvatuksen ja muun kiusaamista ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä varhaiskasvatuksessa.
Teoriaosiossa tuon esiin aiheesta tehtyjä tutkimuksia, muun muassa MLL:n ja Folkhälsanin yhteistyössä tekemän selvityksen siitä, miten kiusaaminen näyttäytyy suomalaisissa päiväkodeissa. Perehdyin myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä muutaman eri kunnan ja päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkin niistä, mitä niissä mainitaan suvaitsevaisuudesta ja suvaitsevaisuuskasvatuksesta.
Aineistoni keräsin haastattelemalla neljää lastentarhaopettajaa Länsi-Lapin alueen kunnista. Kysyin heiltä siitä, miten suvaitsevaisuuskasvatus näkyy päiväkodeissa. Kysyin myös heidän mielipiteensä siitä, tarvitseeko suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta jollain tavalla kehittää, ja voisiko siitä olla apua kiusaamisen ennaltaehkäisyyn.
Haastattelujen ja keräämäni teoriatiedon perusteella sain selville, että suvaitsevaisuuskasvatus tapahtuu arjen toimien ohessa, esimerkiksi silloin, kun joudutaan puuttumaan johonkin kiusaamistilanteeseen. Kovin tavoitteellista tai järjestelmällistä toteutus ei ole, eikä erityisiä menetelmiä ole käytössä. Suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta voitaisiin kehittää esimerkiksi perehdyttämällä henkilökuntaa aiheeseen, ja laatimalla suvaitsevaisuuskasvatuksen toteuttamiseen sopivia materiaaleja. Suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta pidettiin tärkeänä, ja sillä koettiin olevan mahdollista ennaltaehkäistä kiusaamistilanteiden syntyä. Kiusaamistilanteisiin puututaan aina, mutta kiusaamista ennaltaehkäisevää työtä voitaisiin tehdä enemmän.
Teoriaosiossa tuon esiin aiheesta tehtyjä tutkimuksia, muun muassa MLL:n ja Folkhälsanin yhteistyössä tekemän selvityksen siitä, miten kiusaaminen näyttäytyy suomalaisissa päiväkodeissa. Perehdyin myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä muutaman eri kunnan ja päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkin niistä, mitä niissä mainitaan suvaitsevaisuudesta ja suvaitsevaisuuskasvatuksesta.
Aineistoni keräsin haastattelemalla neljää lastentarhaopettajaa Länsi-Lapin alueen kunnista. Kysyin heiltä siitä, miten suvaitsevaisuuskasvatus näkyy päiväkodeissa. Kysyin myös heidän mielipiteensä siitä, tarvitseeko suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta jollain tavalla kehittää, ja voisiko siitä olla apua kiusaamisen ennaltaehkäisyyn.
Haastattelujen ja keräämäni teoriatiedon perusteella sain selville, että suvaitsevaisuuskasvatus tapahtuu arjen toimien ohessa, esimerkiksi silloin, kun joudutaan puuttumaan johonkin kiusaamistilanteeseen. Kovin tavoitteellista tai järjestelmällistä toteutus ei ole, eikä erityisiä menetelmiä ole käytössä. Suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta voitaisiin kehittää esimerkiksi perehdyttämällä henkilökuntaa aiheeseen, ja laatimalla suvaitsevaisuuskasvatuksen toteuttamiseen sopivia materiaaleja. Suvaitsevaisuuskasvatuksen toteutusta pidettiin tärkeänä, ja sillä koettiin olevan mahdollista ennaltaehkäistä kiusaamistilanteiden syntyä. Kiusaamistilanteisiin puututaan aina, mutta kiusaamista ennaltaehkäisevää työtä voitaisiin tehdä enemmän.