MUSTIALAN MUSEOISTA NÄKYVÄMPIÄ : sekä alueen identiteettiä vahvemmaksi pedagogian, teknologian ja elämysten avulla
Nurmela, Arto (2013)
Nurmela, Arto
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518186
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ideologiana on agron. Antto Laihon oppilailleen teroittama sanonta: »joka ei vanhaa ymmärrä, ei hän voi tehtäviään oikein ymmärtää». Tulevaisuustutkijatkin tarvitsevat historiatietoa arvioidessaan tulevaa, ja tulevan arviointia tarvitaan maataloudessa esim. viljelys- ja tuotantosuuntasuunnitelmissa. Työn kivijalkana on Mustialan maataloushistoriallinen museo ja Ba-paikkaideologia tiedon jalostuksen tyyssijana.
Työmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin ohjaavana tutkimuksena (iteroiva tutkimusprosessi), mikä mahdollisti strategisten skenaarioiden seulonnan. Teoreettisina tietolähteinä olivat sähköiset tietolähteet ja laaja kirjallinen materiaali. Tutkimuskohteina oli museoita ja Museovirasto, ja lisäksi tehtiin WWW-tekniikan selvittämiseksi sähköisiäja puhelinhaastatteluja.
Päätulokset saatiin maataloushistorian pedagogiikkaan ”minds-on” –opein. Hyödyntämällä museopedagogiaa opetuksessa opiskelijalle hahmottuu maatalouden eri osa-alueiden kuten, eläimet, viljely, koneet, talous jne. kehittyminen ja samalla koko maatalouden historia. Työvälineeksi Mustialan museon näkyvyyden lisäämiseksi ehdotetaan Mustialan MuseoWiki:ä ja avointa oppimisympäristöä, jolloin opiskelijoilla olisi käytössään myös edellisten vuosikurssien tuotosmateriaali ja
opiskelijat syöttävät kerätyn tiedon. Tiedon louhinta oppimismenetelmänä
ja erityisesti maatalouden tilastojen ja tietolähteiden hyödyntäminen kerroksellisissa kuvaesityksissä mahdollistavat uusien näkökulmien suunnittelun ja esittelyn. Menetelmä tuottaa jatkuvaa historiaseurantaa synnyttäen hiljaisesta tiedosta suurraakatietokannan (Big-data).
Menetelmien jatkokehittelyyn on tarjolla verkostomalli yhteistyön tiivistämiseksi eri opinalojen kesken. Näkyvyyttä voi lisätä visuaalisin käyttöliittymin, jotka tuovat Mustialan historiaa lähemmäksi yhteiskuntaa ja myös pintojaan suunnittelevaa nuorisoa.
Työmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin ohjaavana tutkimuksena (iteroiva tutkimusprosessi), mikä mahdollisti strategisten skenaarioiden seulonnan. Teoreettisina tietolähteinä olivat sähköiset tietolähteet ja laaja kirjallinen materiaali. Tutkimuskohteina oli museoita ja Museovirasto, ja lisäksi tehtiin WWW-tekniikan selvittämiseksi sähköisiäja puhelinhaastatteluja.
Päätulokset saatiin maataloushistorian pedagogiikkaan ”minds-on” –opein. Hyödyntämällä museopedagogiaa opetuksessa opiskelijalle hahmottuu maatalouden eri osa-alueiden kuten, eläimet, viljely, koneet, talous jne. kehittyminen ja samalla koko maatalouden historia. Työvälineeksi Mustialan museon näkyvyyden lisäämiseksi ehdotetaan Mustialan MuseoWiki:ä ja avointa oppimisympäristöä, jolloin opiskelijoilla olisi käytössään myös edellisten vuosikurssien tuotosmateriaali ja
opiskelijat syöttävät kerätyn tiedon. Tiedon louhinta oppimismenetelmänä
ja erityisesti maatalouden tilastojen ja tietolähteiden hyödyntäminen kerroksellisissa kuvaesityksissä mahdollistavat uusien näkökulmien suunnittelun ja esittelyn. Menetelmä tuottaa jatkuvaa historiaseurantaa synnyttäen hiljaisesta tiedosta suurraakatietokannan (Big-data).
Menetelmien jatkokehittelyyn on tarjolla verkostomalli yhteistyön tiivistämiseksi eri opinalojen kesken. Näkyvyyttä voi lisätä visuaalisin käyttöliittymin, jotka tuovat Mustialan historiaa lähemmäksi yhteiskuntaa ja myös pintojaan suunnittelevaa nuorisoa.