Lapsen surun kohtaaminen päiväkodissa
Vihervaara, Hanna (2013)
Vihervaara, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518171
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, kohtaako päiväkodin henkilökunta lapsen surua työssään, miten lapsi mahdollista surua käsittelee ja minkälaisia ajatuksia ja tunteita tämä kasvattajassa herättää. Opinnäytetyössäni oli sekä tutkimus-, että kehit-tämistehtävä, sillä saatujen tuloksien pohjalta tein oppaan, josta päiväkodin henkilö-kunta pystyy nopeasti etsimään tietoa. Opas on liitteenä opinnäytetyössäni ja painettu versio on toimitettu päiväkodille.
Ryhmähaastattelut toteutin toukokuussa 2013 ja haastatteluja tuli yhteensä neljä, joi-hin kaikkiin osallistui 4-6-kasvatusalan ammattilaista. Haastateltavat olivat koulutuk-seltaan lastentarhaopettajia, sosionomeja (AMK), lastenhoitajia, lähihoitajia sekä so-siaalikasvattajia. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastattelulla, joka on yksi puolistrukturoidun haastattelumetodin muoto.
Teoreettinen viitekehykseni muodostui lapsen surusta, surureaktioista sekä surutilan-teessa tukemisesta. Teoreettinen tietoperusta ja haastatteluista saamani tiedot muo-dostivat selkeän käsityksen siitä, että kuolema ei ole ainut asia, jota lapsi suree. Tun-nistamalla surureaktioita, päiväkodin henkilökunnan on helpompi auttaa ja tukea las-ta. Lapsen surun kunnioittaminen, aito läsnäolo sekä lapsen yksilöllisyyden huomi-oiminen, auttavat jokaista lasta selviytymään surusta paremmin.
Ryhmähaastattelut toteutin toukokuussa 2013 ja haastatteluja tuli yhteensä neljä, joi-hin kaikkiin osallistui 4-6-kasvatusalan ammattilaista. Haastateltavat olivat koulutuk-seltaan lastentarhaopettajia, sosionomeja (AMK), lastenhoitajia, lähihoitajia sekä so-siaalikasvattajia. Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastattelulla, joka on yksi puolistrukturoidun haastattelumetodin muoto.
Teoreettinen viitekehykseni muodostui lapsen surusta, surureaktioista sekä surutilan-teessa tukemisesta. Teoreettinen tietoperusta ja haastatteluista saamani tiedot muo-dostivat selkeän käsityksen siitä, että kuolema ei ole ainut asia, jota lapsi suree. Tun-nistamalla surureaktioita, päiväkodin henkilökunnan on helpompi auttaa ja tukea las-ta. Lapsen surun kunnioittaminen, aito läsnäolo sekä lapsen yksilöllisyyden huomi-oiminen, auttavat jokaista lasta selviytymään surusta paremmin.