Väkivalta- ja uhkatilanteet ammatillisessa koulutuksessa
Björlin, Mika (2013)
Björlin, Mika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518123
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli tuoda esille opettajien oppitunneilla kohtaamia väkivalta- ja uhkatilanteita ammatillisessa koulutuksessa. Haastattelun ja kyselytutkimuksen perusteella tunneilla esiintyi monenlaista uhkaavaa, häiritsevää ja väkivaltaista käyttäytymistä, joka kohdistui toisiin opiskelijoihin tai opettajaan. Häiriökäyttäytyminen ilmeni henkisenä ja fyysisenä väkivaltana, kuten ivana, uhkailuina tai väkivaltaisina yhteenottoina.
Aggressioteoriat tarjoavat selitysmalleja uhkaavalle käyttäytymiselle. Psykologisen määritelmän mukaan aggressiolla tarkoitetaan toisiin yksilöihin tai ympäristöön kohdistuvaa tahallista, vahingoittavaa tai häiritsevää käyttäytymistä. Fyysinen aggressio voi ilmetä väkivaltaisena käyttäytymisenä, jolla on vakavat seuraukset. Aggressioteorioiden mukaan aggressiota voidaan selittää joko sosiaalis-taloudellisista eli materiaalisista olosuhteista ja niiden ihmisille aiheuttamista turhautumista tai vallalla olevasta suhtautumisesta eli normeista käsin. Viime aikoina on alettu myös enenevässä määrin tutkia uhkaavaa käyttäytymistä koulussa ja oppitunneilla nuorten koulukokemuksista lähtien. On myös todettu, että yhteiskunnan nopeiden muutosten ja epäjärjestyksen aikana väkivaltaisuus lisääntyy.
Mikäli opettajan tai opiskelijan fyysistä tai psyykkistä terveyttä pyritään jonkun toisen toimesta tahallisesti vahingoittamaan, on kyseessä pahoinpitely. Pahoinpitelyn tunnusmerkistö on määritelty Suomen rikoslaissa.
Opettaja voi omalla toiminnallaan pyrkiä vähentämään oppitunnilla tapahtuvaa opiskelijoiden aiheuttamaa häiriökäyttäytymistä. Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva opetustyyli luo opetettavalle ryhmälle turvallisuudentunteen ja edistää nuorten mielenkiintoa opetetusta kohtaan.
Äärimmäisissä väkivalta ja uhkatilanteissa opettajan kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja yrittää selvittää tilanne provosoitumatta. Toivottomissa tilanteissa ei kannata leikkiä sankaria, vaan on parempi hälyttää paikalle ulkopuolista apua.
Aggressioteoriat tarjoavat selitysmalleja uhkaavalle käyttäytymiselle. Psykologisen määritelmän mukaan aggressiolla tarkoitetaan toisiin yksilöihin tai ympäristöön kohdistuvaa tahallista, vahingoittavaa tai häiritsevää käyttäytymistä. Fyysinen aggressio voi ilmetä väkivaltaisena käyttäytymisenä, jolla on vakavat seuraukset. Aggressioteorioiden mukaan aggressiota voidaan selittää joko sosiaalis-taloudellisista eli materiaalisista olosuhteista ja niiden ihmisille aiheuttamista turhautumista tai vallalla olevasta suhtautumisesta eli normeista käsin. Viime aikoina on alettu myös enenevässä määrin tutkia uhkaavaa käyttäytymistä koulussa ja oppitunneilla nuorten koulukokemuksista lähtien. On myös todettu, että yhteiskunnan nopeiden muutosten ja epäjärjestyksen aikana väkivaltaisuus lisääntyy.
Mikäli opettajan tai opiskelijan fyysistä tai psyykkistä terveyttä pyritään jonkun toisen toimesta tahallisesti vahingoittamaan, on kyseessä pahoinpitely. Pahoinpitelyn tunnusmerkistö on määritelty Suomen rikoslaissa.
Opettaja voi omalla toiminnallaan pyrkiä vähentämään oppitunnilla tapahtuvaa opiskelijoiden aiheuttamaa häiriökäyttäytymistä. Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva opetustyyli luo opetettavalle ryhmälle turvallisuudentunteen ja edistää nuorten mielenkiintoa opetetusta kohtaan.
Äärimmäisissä väkivalta ja uhkatilanteissa opettajan kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja yrittää selvittää tilanne provosoitumatta. Toivottomissa tilanteissa ei kannata leikkiä sankaria, vaan on parempi hälyttää paikalle ulkopuolista apua.