YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN : Kohti yhteisöllistä johtajuutta
Muurinen, Satu (2013)
Muurinen, Satu
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518067
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Kehittämishankkeen aihe syntyi työnantajaorganisaatiossa toteutettavan yhteisökuntoutuksen koulutus- ja kehittämishankkeen myötä. Yhteisöllisyyden kehittäminen lähtee toimivasta henkilöstöyhteisöstä, joten kehittämishankkeessa paneudutaan syvemmin niihin asioihin, joiden avulla pystymme luomaan työyhteisöstämme yhtenäisemmän ja yhteisvastuullisemman.
Kehittämishankeen tavoitteena oli luoda teorian pohjalta työyhteisöäni ajatellen yhteisöllisen johtamisen ideaalimalli, jonka avulla pystymme jatkossa yhdessä työryhmän kanssa muokkaamaan omanlaisemme osallistavia menetelmiä käyttäen. Toinen tavoite oli löytää keinoja, miten lähdemme mallia käytäntöön viemään. Kolmantena tavoitteena oli kirjoittajan oman osaamisen lisääntyminen sekä esimiehenä kehittyminen.
Kehittämishankkeen teoreettiseen viitekehykseen on etsitty tietoa jaetusta johtajuudesta, yhteisöllisestä johtamisesta, sekä niihin oleellisesti liittyvistä asioista kuten motivaatiosta, luottamuksesta, vuorovaikutuksesta sekä jaetuista arvoista, visiosta, tavoitteesta ja päämääristä. Oleellisessa osassa teoreettisessa viitekehyksessä on myös prosessikeskeinen organisaation kehittämismalli sekä oppivan organisaation teoriatieto.
Laajasti teoriaan tutustuen kehittämishankkeessa luotiin yhteisöllisen johtamisen ideaalimalli, joka sisältää seitsemän osa-aluetta: perustehtävä, toiminnallinen rakenne, jaetut arvot, visio, tavoite ja päämäärät, vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja oppiminen, vallan ja vastuun jakaminen sekä yhteisölliseen johtamiseen motivoituminen, joka sisältää luottamuksen. Yhteisöllisen johtamisen ideaalimallia lähdetään viemään käytäntöön yhteisöllisin menetelmin käyttäen Murron elämällä oppimisen mallia sekä Sengen oppivan organisaation kehittämismallia. Näiden rinnalla käytetään myös yhteisölliseen kehittämiseen käytettyä Kolbin-oppimissykliä, joka ohjaa huomioimaan myös yhteisön vahvuuksia.
Kehittämishankeen tavoitteena oli luoda teorian pohjalta työyhteisöäni ajatellen yhteisöllisen johtamisen ideaalimalli, jonka avulla pystymme jatkossa yhdessä työryhmän kanssa muokkaamaan omanlaisemme osallistavia menetelmiä käyttäen. Toinen tavoite oli löytää keinoja, miten lähdemme mallia käytäntöön viemään. Kolmantena tavoitteena oli kirjoittajan oman osaamisen lisääntyminen sekä esimiehenä kehittyminen.
Kehittämishankkeen teoreettiseen viitekehykseen on etsitty tietoa jaetusta johtajuudesta, yhteisöllisestä johtamisesta, sekä niihin oleellisesti liittyvistä asioista kuten motivaatiosta, luottamuksesta, vuorovaikutuksesta sekä jaetuista arvoista, visiosta, tavoitteesta ja päämääristä. Oleellisessa osassa teoreettisessa viitekehyksessä on myös prosessikeskeinen organisaation kehittämismalli sekä oppivan organisaation teoriatieto.
Laajasti teoriaan tutustuen kehittämishankkeessa luotiin yhteisöllisen johtamisen ideaalimalli, joka sisältää seitsemän osa-aluetta: perustehtävä, toiminnallinen rakenne, jaetut arvot, visio, tavoite ja päämäärät, vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja oppiminen, vallan ja vastuun jakaminen sekä yhteisölliseen johtamiseen motivoituminen, joka sisältää luottamuksen. Yhteisöllisen johtamisen ideaalimallia lähdetään viemään käytäntöön yhteisöllisin menetelmin käyttäen Murron elämällä oppimisen mallia sekä Sengen oppivan organisaation kehittämismallia. Näiden rinnalla käytetään myös yhteisölliseen kehittämiseen käytettyä Kolbin-oppimissykliä, joka ohjaa huomioimaan myös yhteisön vahvuuksia.