Rytmiä elämään : mielenterveyskuntoutujien rytmistä ryhmätoimintaa
Loimo, Hannu (2013)
Loimo, Hannu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518043
Tiivistelmä
Monimuotoisessa opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin mielenterveyskuntoutujille kohdistettu rytmiikkaharjoituksiin perustuva ryhmätoimintamuoto yhteistyössä asuin- ja kuntoutuspalveluja tarjoavan Maisonkoti Oy:n kanssa. Työn ensisijainen tavoite oli arvioida rytmiikkaharjoitusten soveltuvuutta mielenterveysasiakkaiden kuntouttavana ryhmätoimintana. Työn toissijaiset tavoitteet olivat yhteisöllisyyden vahvistamisen, oppimisen ja oppimiskokemusten mahdollistamisen sekä onnistumisten kautta tavoitettavien voimaannuttavien kokemusten tarjoamisessa osallistujille.
Työn taustalla vaikuttivat sosiokulttuuriseen innostamiseen liittyvät osallistavan pedagogiikan teoria ja voimaantumisteoria, jotka yhdessä tähtäävät sosiaalipedagogisen ajattelun mukaiseen itsenäiseen toimijuuteen ja kasvuun sosiaalisessa kontekstissa. Työssä huomioitiin osallisuuden, tasavertaisuuden ja vapaaehtoisuuden toteutuminen sekä asiakaslähtöinen työn kehittäminen toiminnan edetessä. Toiminnan sisältö pyrki vastaamaan mielenterveysasiakkaille tyypillisiin haasteisiin. Ohjaajalta vaadittiin erityistä herkkyyttä, jotta toiminta pystyttiin sovittamaan osallistujien lähikehityksen vyöhykkeelle. Rytmiikkaharjoituksissa käytetyt menetelmät perustuivat imitaation, kaiun ja improvisaation käyttöön. Tavoitteiden arviointi perustuu osallistumisprosenttiin, palautteeseen ja tuotoksiin sekä ryhmäkertojen aikana tehtyihin havaintoihin ja niiden teoreettiseen reflektointiin.
Ryhmän tuotoksia olivat itse rakennetut ja koristellut rummut sekä rumpupiirinä toteutettu loppukonsertti. Raportoinnissa kuvataan ryhmän valmistelu, suunnittelu ja toteutus. Osallistumisprosentti oli hyvä ja osallistujilta saatu palaute oli positiivista. Ryhmän hyvä henki rakentui kaikkien osallistujien väliselle tasavertaisuuden kokemukselle ja se näkyi vertaisten toisilleen osoittamassa tuessa sekä uskalluksessa kokeilla uusia asioita. Ryhmässä tapahtunut oppiminen ja kehitys realisoitui osallistujille alati paremmin menevinä harjoituksina ja onnistumisen kokemuksina. Kehitettävää jäi harjoitusten ohjeistamisessa ja niiden rakenteessa sekä improvisaatioharjoitusten hyödyntämisessä.
Työn yhteenvetona voidaan todeta, että rytmiikkaharjoitukset toimivat erinomaisesti mielenterveyskuntoutujien ryhmätoimintamuotona. Rumpuryhmä tarjosi osallistujille mielekkään toiminnan lisäksi mahdollisuuden löytää itsestään voimavaroja ja oppia omasta potentiaalistaan sekä tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöä merkityksellisen toiminnan kautta. Raportoinnin toivotaan innostavan alan toimijoita ottamaan rytmiikkaharjoitukset osaksi mielenterveysasiakkaiden kuntouttavia palveluita.
Työn taustalla vaikuttivat sosiokulttuuriseen innostamiseen liittyvät osallistavan pedagogiikan teoria ja voimaantumisteoria, jotka yhdessä tähtäävät sosiaalipedagogisen ajattelun mukaiseen itsenäiseen toimijuuteen ja kasvuun sosiaalisessa kontekstissa. Työssä huomioitiin osallisuuden, tasavertaisuuden ja vapaaehtoisuuden toteutuminen sekä asiakaslähtöinen työn kehittäminen toiminnan edetessä. Toiminnan sisältö pyrki vastaamaan mielenterveysasiakkaille tyypillisiin haasteisiin. Ohjaajalta vaadittiin erityistä herkkyyttä, jotta toiminta pystyttiin sovittamaan osallistujien lähikehityksen vyöhykkeelle. Rytmiikkaharjoituksissa käytetyt menetelmät perustuivat imitaation, kaiun ja improvisaation käyttöön. Tavoitteiden arviointi perustuu osallistumisprosenttiin, palautteeseen ja tuotoksiin sekä ryhmäkertojen aikana tehtyihin havaintoihin ja niiden teoreettiseen reflektointiin.
Ryhmän tuotoksia olivat itse rakennetut ja koristellut rummut sekä rumpupiirinä toteutettu loppukonsertti. Raportoinnissa kuvataan ryhmän valmistelu, suunnittelu ja toteutus. Osallistumisprosentti oli hyvä ja osallistujilta saatu palaute oli positiivista. Ryhmän hyvä henki rakentui kaikkien osallistujien väliselle tasavertaisuuden kokemukselle ja se näkyi vertaisten toisilleen osoittamassa tuessa sekä uskalluksessa kokeilla uusia asioita. Ryhmässä tapahtunut oppiminen ja kehitys realisoitui osallistujille alati paremmin menevinä harjoituksina ja onnistumisen kokemuksina. Kehitettävää jäi harjoitusten ohjeistamisessa ja niiden rakenteessa sekä improvisaatioharjoitusten hyödyntämisessä.
Työn yhteenvetona voidaan todeta, että rytmiikkaharjoitukset toimivat erinomaisesti mielenterveyskuntoutujien ryhmätoimintamuotona. Rumpuryhmä tarjosi osallistujille mielekkään toiminnan lisäksi mahdollisuuden löytää itsestään voimavaroja ja oppia omasta potentiaalistaan sekä tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöä merkityksellisen toiminnan kautta. Raportoinnin toivotaan innostavan alan toimijoita ottamaan rytmiikkaharjoitukset osaksi mielenterveysasiakkaiden kuntouttavia palveluita.