Tietomallipohjaisen katusuunnittelun haasteet
Lakanen, Markus (2013)
Lakanen, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518028
Tiivistelmä
Infra-alalla ollaan siirtymässä tietomalleja hyödyntävään palvelutuotantoon. RYM Oy:n käynnistämän PRE-ohjelman (Building Process Re-engineering) ja sen alaisen Infra FINBIM -työpaketin tavoitteena on kehittää tietomallintamista ja sen hyödyntämistä infrahankkeissa. Katuhankkeessa tietomallintaminen tarkoittaa tarkan väylämallin muodostamista lähtötietojen pohjalta. Suunnittelunaikainen suunnittelumalli jalostetaan toteutusmalliksi työmaalle koneohjausta varten. Kadun tietomallipohjaisen suunnittelun sekä rakentamisen aikaisen tiedonsiirron toimivuutta testataan Espoon kaupungin teettämässä neljässä eri pilottihankkeessa.
Suunnittelu on jo pidempään ollut kolmiulotteista ja mallipohjaista, mutta mallia ei ole suoraan hyödynnetty hankkeen kaikissa elinkaarenaikaisissa vaiheissa. Tiedonhallinta on ollut dokumenttipohjaista tarkoittaen, että mallista tuotetaan kaksiulotteiset, paperiset suunnitelmakuvat ja muut dokumentit. Mallin muodostamisen automatiikkaa on käytetty tiettyyn tarkkuustasoon saakka ja rakenteiden tekniset ratkaisut on viimeistelty oikeannäköisiksi suunnitelmakuviin.
Tietomallintamisen myötä suunnittelun tarkkuus ja työmäärä kasvavat. Mallin tulee olla viimeistään toteutusmallitasolla kaikilta rakennepinnoiltaan ja taiteviivoiltaan yhtenäinen. Kadun kaikki rakenteet on mallinnettava, erityisesti rakenneosat, joiden rakentamisessa hyödynnetään koneohjausta. Monien kadun osien ja katurakenteiden tarkasta mallintamisesta ja pintojen yhteensovittamisesta on vielä vähän kokemusta, jonka vuoksi käytännön mallinnustyössä on ilmaantunut useita haasteita.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia katurakenteiden tarkan mallintamisen tuottamia haasteita ja mallipohjaisen toimintatavan mukanaan tuomia muutoksia. Tutkimustyön aineistona toimi Espoon katupilottihankkeiden vetäjien haastattelut. Haastatteluissa keskityttiin käytännönläheiseen, mallipohjaiseen suunnittelutyöhön ja sen haasteisiin. Lisäksi kartoitettiin yleisiä käyttökokemuksia sekä tietomallintamisen mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Insinöörityön lopputuloksena selvisi, että katurakenteista ja kadunosista mm. siirtymäkiilojen, aluemaisten kohteiden, kiertoliittymien sekä päättyvien katujen mallintaminen on ollut haastavaa. Lisäksi selvisi, että tietomallipohjaisuus tulee kasvattamaan suunnittelun työmääriä. Yleisenä näkemyksenä kuitenkin oli, että tietomallintaminen on merkittävä ja myönteinen uudistus infrahankkeen toimintatavoissa.
Suunnittelu on jo pidempään ollut kolmiulotteista ja mallipohjaista, mutta mallia ei ole suoraan hyödynnetty hankkeen kaikissa elinkaarenaikaisissa vaiheissa. Tiedonhallinta on ollut dokumenttipohjaista tarkoittaen, että mallista tuotetaan kaksiulotteiset, paperiset suunnitelmakuvat ja muut dokumentit. Mallin muodostamisen automatiikkaa on käytetty tiettyyn tarkkuustasoon saakka ja rakenteiden tekniset ratkaisut on viimeistelty oikeannäköisiksi suunnitelmakuviin.
Tietomallintamisen myötä suunnittelun tarkkuus ja työmäärä kasvavat. Mallin tulee olla viimeistään toteutusmallitasolla kaikilta rakennepinnoiltaan ja taiteviivoiltaan yhtenäinen. Kadun kaikki rakenteet on mallinnettava, erityisesti rakenneosat, joiden rakentamisessa hyödynnetään koneohjausta. Monien kadun osien ja katurakenteiden tarkasta mallintamisesta ja pintojen yhteensovittamisesta on vielä vähän kokemusta, jonka vuoksi käytännön mallinnustyössä on ilmaantunut useita haasteita.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia katurakenteiden tarkan mallintamisen tuottamia haasteita ja mallipohjaisen toimintatavan mukanaan tuomia muutoksia. Tutkimustyön aineistona toimi Espoon katupilottihankkeiden vetäjien haastattelut. Haastatteluissa keskityttiin käytännönläheiseen, mallipohjaiseen suunnittelutyöhön ja sen haasteisiin. Lisäksi kartoitettiin yleisiä käyttökokemuksia sekä tietomallintamisen mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Insinöörityön lopputuloksena selvisi, että katurakenteista ja kadunosista mm. siirtymäkiilojen, aluemaisten kohteiden, kiertoliittymien sekä päättyvien katujen mallintaminen on ollut haastavaa. Lisäksi selvisi, että tietomallipohjaisuus tulee kasvattamaan suunnittelun työmääriä. Yleisenä näkemyksenä kuitenkin oli, että tietomallintaminen on merkittävä ja myönteinen uudistus infrahankkeen toimintatavoissa.