Taloyhtiön tyytyväisyys korjaushankkeessa
Ylinärä, Juho (2013)
Ylinärä, Juho
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518023
Tiivistelmä
Peruskorjaaminen on Suomessa kasvussa, kun 1960- ja 1970-luvun kerros- ja rivitalot ovat saapumassa peruskorjausikään muun muassa putkistojen osalta. Tämä insinöörityö on insinööritoimisto Instaro Oy:lle tehty tutkimus, jonka aiheena on peruskorjaushankkeen tarkastelu taloyhtiön kannalta. Työn tavoitteena oli selvittää sellaisia näkökohtia ja kokemuksia, joiden avulla suunnittelija voi tuottaa mahdollisimman hyvän lopputuloksen ja välttää suurimmat virheet, jotta taloyhtiö olisi mahdollisimman tyytyväinen peruskorjaushankkeeseen.
Työssä käytiin aluksi läpi peruskorjaushankkeen eteneminen ja osa-alueet. Teknisten yksityiskohtien sijaan peruskorjaushankkeen kulku selvitettiin taloyhtiötä lähemmin koskevien asioiden kannalta. Lähteenä käytettiin korjausrakentamisesta kertovaa kirjallisuutta ja tutkielmia. Kokeneita isännöitsijöitä ja korjausrakentamisalan konsultteja haastattelemalla pyrittiin selvittämään ne ongelmakohdat, jotka ovat aiheuttaneet eniten ongelmia hankkeen osapuolille ja ennen kaikkea taloyhtiölle.
Ennen työn aloittamista oletuksena oli, että suurin ongelma peruskorjausprojekteissa on taloyhtiön tiedottaminen. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että ainakaan kokeneiden ammattilaisten keskuudessa se ei ole enää suurin ongelma, vaan haitalliseksi havaittiin taloyhtiön passiivisuus, tietämättömyys ja jopa negatiivisuus peruskorjaushanketta ja sen vaatimaa aikavarausta kohtaan. Taloyhtiöiden tulisi olla jatkuvasti perillä kiinteistön ja sen osien kunnosta, jotta mahdolliset korjaukset voitaisiin suunnitella pitkälle aikavälille. Säännöllisten kuntoarvioiden ja -tutkimuksien avulla vältetään päällekkäisten korjaustöiden syntymistä, säästetään rahaa ja vältetään mahdolliset ylikorjaamiset. Yllä olevien asioiden huomioiminen yhdessä aktiivisen ja omistautuneen taloyhtiön hallinnon kanssa helpottaisivat peruskorjaushankkeen suorittamista huomattavasti.
Työssä käytiin aluksi läpi peruskorjaushankkeen eteneminen ja osa-alueet. Teknisten yksityiskohtien sijaan peruskorjaushankkeen kulku selvitettiin taloyhtiötä lähemmin koskevien asioiden kannalta. Lähteenä käytettiin korjausrakentamisesta kertovaa kirjallisuutta ja tutkielmia. Kokeneita isännöitsijöitä ja korjausrakentamisalan konsultteja haastattelemalla pyrittiin selvittämään ne ongelmakohdat, jotka ovat aiheuttaneet eniten ongelmia hankkeen osapuolille ja ennen kaikkea taloyhtiölle.
Ennen työn aloittamista oletuksena oli, että suurin ongelma peruskorjausprojekteissa on taloyhtiön tiedottaminen. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että ainakaan kokeneiden ammattilaisten keskuudessa se ei ole enää suurin ongelma, vaan haitalliseksi havaittiin taloyhtiön passiivisuus, tietämättömyys ja jopa negatiivisuus peruskorjaushanketta ja sen vaatimaa aikavarausta kohtaan. Taloyhtiöiden tulisi olla jatkuvasti perillä kiinteistön ja sen osien kunnosta, jotta mahdolliset korjaukset voitaisiin suunnitella pitkälle aikavälille. Säännöllisten kuntoarvioiden ja -tutkimuksien avulla vältetään päällekkäisten korjaustöiden syntymistä, säästetään rahaa ja vältetään mahdolliset ylikorjaamiset. Yllä olevien asioiden huomioiminen yhdessä aktiivisen ja omistautuneen taloyhtiön hallinnon kanssa helpottaisivat peruskorjaushankkeen suorittamista huomattavasti.