Social Identity and Crisis Communication : A Case Study at the U.S. Embassy in Helsinki
Järvinen, Suvi (2013)
Järvinen, Suvi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112517990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112517990
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sähköpostitse tapahtuvaa organisaation sisäistä kriisiviestintää ja sen vaikutusta organisaation työntekijöiden sosiaaliseen identiteettiin. Sosiaalisella identiteetillä tarkoitetaan henkilön käsitystä kuulumisestaan tiettyyn ryhmään. Sosiaalinen identiteetti on keskeinen käsite sosiaalipsykologian tutkimusperinteessä nimeltä sosiaalisen identiteetin lähestymistapa.
Koska kriisiviestintää ei ole tutkittu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan näkökulmasta aikaisemmin, työssä luotiin teoria sosiaalista identiteettiä tukevalle kriisiviestinnälle. Teoria luotiin kriisiviestinnän aikaisempien teorioiden ja sosiaalisen identiteetin lähestymistavan sovelluksien pohjalta. Työssä luotua teoriaa hyödynnettiin tutkimuksessa kriisiviestinnän analysoimisessa.
Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin Helsingissä sijaitsevan Yhdysvaltain suurlähetystön sisäisellä, sähköpostitse tapahtuvalla kriisiviestinnällä pyritään luomaan ja vahvistamaan yhteisöön kuuluvien henkilöiden sosiaalista identiteettiä. Tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lähetystön työntekijät kokevat kriisiviestinnän ja erityisesti ne erityispiirteet, joilla sosiaalista identiteettiä pyritään luomaan. Lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, onko kriisiviesteillä vaikutusta työntekijöiden sosiaaliseen identiteettiin.
Tutkimusmenetelmiä oli kaksi, tekstianalyysi ja kyselytutkimus. Tekstianalyysissa tutkittiin Yhdysvaltain suurlähetystön sisäisiä, kriiseihin liittyviä sähköpostiviestejä. Analyysi koski viestien sisältöä ja retoriikkaa, jotka mahdollisesti vahvistavat työntekijöiden sosiaalista identiteettiä. Kyselytutkimuksella selvitettiin työntekijöiden suhtautumista kriisiviestintään sekä heidän sosiaalista identiteettiään.
Lähetystön kriisiviesteissä pyritään luomaan ja vahvistamaan työntekijöiden sosiaalista identiteettiä muun muassa viestimällä positiivisesta tulevaisuuden visiosta sekä käyttämällä me-retoriikkaa. Osa työntekijöistä kokee tällaisen kriisiviestinnän lisäävän työmotivaatiota sekä arvostusta työyhteisöä kohtaan. Sillä, miten kriisiviestintä koetaan, on yhteys sosiaalisen identiteetin korostuneisuuteen, mutta näiden syy-seuraussuhdetta ei voida tämän tutkimuksen puitteissa päätellä.
Koska kriisiviestintää ei ole tutkittu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan näkökulmasta aikaisemmin, työssä luotiin teoria sosiaalista identiteettiä tukevalle kriisiviestinnälle. Teoria luotiin kriisiviestinnän aikaisempien teorioiden ja sosiaalisen identiteetin lähestymistavan sovelluksien pohjalta. Työssä luotua teoriaa hyödynnettiin tutkimuksessa kriisiviestinnän analysoimisessa.
Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin Helsingissä sijaitsevan Yhdysvaltain suurlähetystön sisäisellä, sähköpostitse tapahtuvalla kriisiviestinnällä pyritään luomaan ja vahvistamaan yhteisöön kuuluvien henkilöiden sosiaalista identiteettiä. Tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lähetystön työntekijät kokevat kriisiviestinnän ja erityisesti ne erityispiirteet, joilla sosiaalista identiteettiä pyritään luomaan. Lisäksi työn tavoitteena oli selvittää, onko kriisiviesteillä vaikutusta työntekijöiden sosiaaliseen identiteettiin.
Tutkimusmenetelmiä oli kaksi, tekstianalyysi ja kyselytutkimus. Tekstianalyysissa tutkittiin Yhdysvaltain suurlähetystön sisäisiä, kriiseihin liittyviä sähköpostiviestejä. Analyysi koski viestien sisältöä ja retoriikkaa, jotka mahdollisesti vahvistavat työntekijöiden sosiaalista identiteettiä. Kyselytutkimuksella selvitettiin työntekijöiden suhtautumista kriisiviestintään sekä heidän sosiaalista identiteettiään.
Lähetystön kriisiviesteissä pyritään luomaan ja vahvistamaan työntekijöiden sosiaalista identiteettiä muun muassa viestimällä positiivisesta tulevaisuuden visiosta sekä käyttämällä me-retoriikkaa. Osa työntekijöistä kokee tällaisen kriisiviestinnän lisäävän työmotivaatiota sekä arvostusta työyhteisöä kohtaan. Sillä, miten kriisiviestintä koetaan, on yhteys sosiaalisen identiteetin korostuneisuuteen, mutta näiden syy-seuraussuhdetta ei voida tämän tutkimuksen puitteissa päätellä.