Aikuiskouluttajan arjen esteettömyys ja siihen liittyvä hiljainen tietämys
Klemetti-Talvinen, Outi (2013)
Klemetti-Talvinen, Outi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417945
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli aikuiskouluttajan arjen esteettömyys ja siihen liittyvä hiljainen tietämys. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten kouluttajat ymmärtävät työskentelynsä esteettömyyden sekä millaiset tekijät hankaloittavat kouluttajan työskentelyn esteettömyyttä. Lisäksi tavoitteena oli löytää kehittämistoimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi. Tutkimuksen aikana oli tarkoitus testata Wiki –verkkoympäristön soveltuvuutta hiljaisen tietämyksen välittämiseen ja työskentelyn esteettömyyden edistämiseen koulutusorganisaatiossa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajat. Tutkimusaineisto kerättiin organisaation sisäisessä wiki –verkkoympäristössä. Tutkimusinterventio käsitti neljä tutkimuskysymyksistä johdettua tulkintakysymystä. Keräämisen jälkeen tutkimusaineisto teemoitettiin. Seuraavassa vaiheessa teemoista laadittiin käsitekartat merkityssisältöjen tarkentamiseksi. Kolmannessa vaiheessa käsitekartat yhdistettiin teemojen merkityssisältöjen syventämiseksi.
Tutkimusorganisaation kouluttajien työskentelyn esteettömyys rakentuu viidestä tulkinnallisesta repertuaarista, joita olivat osaamisen arvostus, luottamus, uudistuminen, riittävät resurssit ja itsenäisyys. Tutkimuksen mukaan kouluttajan työn esteettömyyttä hankaloittavia tekijöitä olivat tiedon hankala saatavuus, luottamuksen puute, organisaation toimintasuunnitelman sisäinen heikko tuntemus. Muita työskentelyn esteettömyyttä hankaloittavia tekijöitä tutkimuksen mukaan olivat hiljaisen tietämyksen heikko hyödyntäminen, fyysisten opetustilojen toimimattomuus esim. maakuntakoulutuksissa sekä avoimen vuorovaikutuksen puutteellisuus. Tutkimuksen diskursseista esiin nousi muutamia ideoita työskentelyn esteettömyyden kehittämiseksi. Tällaisena esteettömyyttä edistävänä tekijänä nähtiin avoimuuden lisääminen tiedollisesti ja vuorovaikutuksellisesti kuten luomalla yhteinen tietovaranto ja järjestämällä säännöllisiä keskustelevien osastopalavereita.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kouluttajan työskentelyn esteettömyyttä edistämään kaivataan avointa tiedon jakamista. Kuitenkaan tutkimuksen aikaan ei esitetty konkreettisia kehittämistoimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi. Tutkimustulos tiedon jakamisen vaikeudesta on samansuuntainen aiempien tutkimustulosten kanssa. Tämä tutkimus hyödyttää tutkimusorganisaation kaltaisten asiantun-tijaorganisaatioiden sisäistä kehittämistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajat. Tutkimusaineisto kerättiin organisaation sisäisessä wiki –verkkoympäristössä. Tutkimusinterventio käsitti neljä tutkimuskysymyksistä johdettua tulkintakysymystä. Keräämisen jälkeen tutkimusaineisto teemoitettiin. Seuraavassa vaiheessa teemoista laadittiin käsitekartat merkityssisältöjen tarkentamiseksi. Kolmannessa vaiheessa käsitekartat yhdistettiin teemojen merkityssisältöjen syventämiseksi.
Tutkimusorganisaation kouluttajien työskentelyn esteettömyys rakentuu viidestä tulkinnallisesta repertuaarista, joita olivat osaamisen arvostus, luottamus, uudistuminen, riittävät resurssit ja itsenäisyys. Tutkimuksen mukaan kouluttajan työn esteettömyyttä hankaloittavia tekijöitä olivat tiedon hankala saatavuus, luottamuksen puute, organisaation toimintasuunnitelman sisäinen heikko tuntemus. Muita työskentelyn esteettömyyttä hankaloittavia tekijöitä tutkimuksen mukaan olivat hiljaisen tietämyksen heikko hyödyntäminen, fyysisten opetustilojen toimimattomuus esim. maakuntakoulutuksissa sekä avoimen vuorovaikutuksen puutteellisuus. Tutkimuksen diskursseista esiin nousi muutamia ideoita työskentelyn esteettömyyden kehittämiseksi. Tällaisena esteettömyyttä edistävänä tekijänä nähtiin avoimuuden lisääminen tiedollisesti ja vuorovaikutuksellisesti kuten luomalla yhteinen tietovaranto ja järjestämällä säännöllisiä keskustelevien osastopalavereita.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kouluttajan työskentelyn esteettömyyttä edistämään kaivataan avointa tiedon jakamista. Kuitenkaan tutkimuksen aikaan ei esitetty konkreettisia kehittämistoimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi. Tutkimustulos tiedon jakamisen vaikeudesta on samansuuntainen aiempien tutkimustulosten kanssa. Tämä tutkimus hyödyttää tutkimusorganisaation kaltaisten asiantun-tijaorganisaatioiden sisäistä kehittämistä.