Viestintä osana turvallista lääkehoitoprosessia Vantaan kaupungin palvelutaloissa
Ruismäki, Nina; Räty, Sari; Snellman-Sarilahti, Teea (2013)
Ruismäki, Nina
Räty, Sari
Snellman-Sarilahti, Teea
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217857
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin vanhusten avopalveluiden kanssa. Opinnäytetyö on osa Osaamisen ennakointi terveyspalveluissa - Vantaan hanketta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Vantaan kaupungin palvelutalojen viestintää ja lääkehoitoon liittyvän viestinnän haasteita ja kehitysideoita. Lisäksi selvitimme Graafisen Finstar-potilastietojärjestelmän sisällä olevan potilaspostin toimivuutta viestintävälineenä osana turvallista lääkehoitoa, joka on Vantaan kaupungin palvelutalojen käytössä. Selvitimme myös sairaanhoitajan ja lähihoitajan työnkuvaa lääkehoidon viestinnässä.
Toteutimme opinnäytetyön kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineistonkeruu tapahtui haastattelemalla Vantaan kaupungin palvelutaloista yhteensä 12 hoitajaa Heporinteen, Koivukylän, Metsotien, Pähkinärinteen, Raikukujan ja Veturipolun yksiköistä. Yksilöhaastattelun avulla saimme tietoa sairaanhoitajien ja lähihoitajien kokemuksista lääkehoitoon liittyvästä viestinnästä sekä potilaspostin käytöstä.
Tuloksista kävi ilmi, että hoitohenkilökunta käytti paljon erilaisia viestintävälineitä, sekä palvelutalojen välillä oli eroja viestintätavoissa. Suullisessa viestinnässä koettiin eniten haasteita viestiketjun katkeamisen tai suullisen viestin tavoittamisen vuoksi. Viestinnän apuna oli käytössä erilaisia käsin kirjoitettuja viesti- ja muistilappuja sekä tulosteita. Hoitajat kokivat nämä hyväksi tueksi lääkehoidon viestinnässä. Haasteena oli listojen ja lappujen päivittyminen tai katoaminen. Graafisen Finstarin sekä sen sisällä olevan potilaspostin käytössä oli vaihtelevuutta. Potilaspostin haasteeksi koettiin, että jo olemassa olevan viestintävälineen mahdollisuuksia ei hyödynnetä, koska oli totuttu siihen, että potilasposti oli enemmän sairaanhoitajien käyttämä työväline. Tuloksista myös ilmeni, että lähihoitajien keskuudessa olisi halukkuutta potilaspostin tehokkaampaan käyttöön. Kehitysideana potilaspostin käytön lisäämiseksi oli luoda postitusryhmiä eri ammattikuntien välille.
Tutkimustulosten perusteella viestinnän käytäntöjä voisi jatkossa yksinkertaistaa ja yhtenäistää Vantaan kaupungin palvelutalojen välillä. Samoin voisi tehostaa potilaspostin käyttöönottoa koko henkilökunnan välisenä viestintävälineenä. Jatkossa voisi pohtia hiljaisen raportoinnin hyötyjä ajan säästämiseksi sekä tiedon saavuttamiseksi kaikille turvallisen lääkehoidon lisäämiseksi.
Toteutimme opinnäytetyön kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineistonkeruu tapahtui haastattelemalla Vantaan kaupungin palvelutaloista yhteensä 12 hoitajaa Heporinteen, Koivukylän, Metsotien, Pähkinärinteen, Raikukujan ja Veturipolun yksiköistä. Yksilöhaastattelun avulla saimme tietoa sairaanhoitajien ja lähihoitajien kokemuksista lääkehoitoon liittyvästä viestinnästä sekä potilaspostin käytöstä.
Tuloksista kävi ilmi, että hoitohenkilökunta käytti paljon erilaisia viestintävälineitä, sekä palvelutalojen välillä oli eroja viestintätavoissa. Suullisessa viestinnässä koettiin eniten haasteita viestiketjun katkeamisen tai suullisen viestin tavoittamisen vuoksi. Viestinnän apuna oli käytössä erilaisia käsin kirjoitettuja viesti- ja muistilappuja sekä tulosteita. Hoitajat kokivat nämä hyväksi tueksi lääkehoidon viestinnässä. Haasteena oli listojen ja lappujen päivittyminen tai katoaminen. Graafisen Finstarin sekä sen sisällä olevan potilaspostin käytössä oli vaihtelevuutta. Potilaspostin haasteeksi koettiin, että jo olemassa olevan viestintävälineen mahdollisuuksia ei hyödynnetä, koska oli totuttu siihen, että potilasposti oli enemmän sairaanhoitajien käyttämä työväline. Tuloksista myös ilmeni, että lähihoitajien keskuudessa olisi halukkuutta potilaspostin tehokkaampaan käyttöön. Kehitysideana potilaspostin käytön lisäämiseksi oli luoda postitusryhmiä eri ammattikuntien välille.
Tutkimustulosten perusteella viestinnän käytäntöjä voisi jatkossa yksinkertaistaa ja yhtenäistää Vantaan kaupungin palvelutalojen välillä. Samoin voisi tehostaa potilaspostin käyttöönottoa koko henkilökunnan välisenä viestintävälineenä. Jatkossa voisi pohtia hiljaisen raportoinnin hyötyjä ajan säästämiseksi sekä tiedon saavuttamiseksi kaikille turvallisen lääkehoidon lisäämiseksi.