Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan perehdytyksen kehittäminen terveysaseman vastaanotossa
Palkama, Tarja (2013)
Palkama, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217851
Tiivistelmä
Tämän YAMK opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Myyrmäen ja Martinlaakson terveysasemien vastaanoton uusien tiimeissä työskentelevien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien perehdytystä. Kehittämisen lähtökohtana oli perehdytyssuunnitelman ja konkreettisen työvälineen kehittäminen perehdyttämisen tueksi. Kehittämistyössä tavoitteena oli huomioida työyhteisön eri tahojen intressit osallistamalla henkilöstö kehittämisprosessiin. Kehittämistyö toteutettiin Myyrmäen terveysasemalla.
Alussa tehtiin esiselvitys, jonka tavoitteena oli löytää vastaus tutkimuskysymyksiin: Millaisia kokemuksia uusilla sairaan ja terveydenhoitajilla on saamastaan perehdytyksestä? Millainen on nykyinen perehdytyskäytäntö ja mitä uudelta perehdytysohjelmalta odotetaan? Toisen vaiheen tavoitteena oli henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitella ja tuottaa vastaanoton sairaan- ja terveydenhoitajien perehdytyssuunnitelman keskeiset sisällöt osaamisalueittain.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena monimenetelmällisyyttä hyödyntäen. Esiselvityksessä tehtiin puolistrukturoitu kysely vuoden 2008 jälkeen rekrytoiduille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille (n=17) ja teemahaastattelu osastonhoitajalle, hallinnon sairaanhoitajalle sekä Länsi-Vantaan vastaanottotoimen terveyspalvelupäällikölle (N=3). Henkilökunta osallistettiin kehittämisprosessiin ryhmätyöskentely learning café - menetelmällä.
Kyselyn palautti 14 hoitajaa (82 %). Aineisto käsiteltiin yksinkertaisella tilastoanalyysillä ja tulokset esiteltiin frekvenssijakaumina. Teemahaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin ja lopulta käsiteltiin laadullisella deduktiivisinduktiivisella-sisällönanalyysimenetelmällä. Esimieshaastattelujen ja kyselyn tuloksien pohjalta muodostui uuden perehdytyssuunnitelman tavoitteet prosessi-, organisaatio- ja yksilötasolla. Learning café -työskentelyn tuloksena syntyivät osaamisalueittaiset sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan perehdytyssisällöt. Opinnäytetyön alkuperäinen kehittämistehtävä laajeni esiselvityksestä saadun lisätiedon johdosta perehdyttämisen työvälineen kehittämisestä koko perehdytysprosessia koskevaksi kehittämistehtäväksi.
Toimintatutkimuksen lopullisena tuotteena syntyi yhdeksänsivuinen perehdytyssuunnitelma ja viisisivuinen palautekysely. Suunnitelma sisältää koko perehdytysprosessia ja sen tavoitteita käsittelevän esipuheen, kuviot terveysasemien toiminnoista ja uudistuneen perehdytysprosessin etenemisestä sekä perehdytysrungon osaamisalueittain. Perehdytysrungossa on huomioitu aikataulutavoitteet, vastuut, toteutumisen seuranta ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Palautekysely on tarkoitettu tulokkaan täytettäväksi palaute- ja arviointikeskustelun pohjaksi. Jatkossa esimiehet nimeävät tiimikohtaiset pysyvät tutorit ja heille järjestetään aikuiskasvatuksellista täydennyskoulutusta. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt perehdytyssuunnitelma ja uudistunut perehdytysprosessi otettiin lopulta käyttöön koko Vantaan laajuisesti.
Alussa tehtiin esiselvitys, jonka tavoitteena oli löytää vastaus tutkimuskysymyksiin: Millaisia kokemuksia uusilla sairaan ja terveydenhoitajilla on saamastaan perehdytyksestä? Millainen on nykyinen perehdytyskäytäntö ja mitä uudelta perehdytysohjelmalta odotetaan? Toisen vaiheen tavoitteena oli henkilökunnan kanssa yhdessä suunnitella ja tuottaa vastaanoton sairaan- ja terveydenhoitajien perehdytyssuunnitelman keskeiset sisällöt osaamisalueittain.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena monimenetelmällisyyttä hyödyntäen. Esiselvityksessä tehtiin puolistrukturoitu kysely vuoden 2008 jälkeen rekrytoiduille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille (n=17) ja teemahaastattelu osastonhoitajalle, hallinnon sairaanhoitajalle sekä Länsi-Vantaan vastaanottotoimen terveyspalvelupäällikölle (N=3). Henkilökunta osallistettiin kehittämisprosessiin ryhmätyöskentely learning café - menetelmällä.
Kyselyn palautti 14 hoitajaa (82 %). Aineisto käsiteltiin yksinkertaisella tilastoanalyysillä ja tulokset esiteltiin frekvenssijakaumina. Teemahaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin ja lopulta käsiteltiin laadullisella deduktiivisinduktiivisella-sisällönanalyysimenetelmällä. Esimieshaastattelujen ja kyselyn tuloksien pohjalta muodostui uuden perehdytyssuunnitelman tavoitteet prosessi-, organisaatio- ja yksilötasolla. Learning café -työskentelyn tuloksena syntyivät osaamisalueittaiset sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan perehdytyssisällöt. Opinnäytetyön alkuperäinen kehittämistehtävä laajeni esiselvityksestä saadun lisätiedon johdosta perehdyttämisen työvälineen kehittämisestä koko perehdytysprosessia koskevaksi kehittämistehtäväksi.
Toimintatutkimuksen lopullisena tuotteena syntyi yhdeksänsivuinen perehdytyssuunnitelma ja viisisivuinen palautekysely. Suunnitelma sisältää koko perehdytysprosessia ja sen tavoitteita käsittelevän esipuheen, kuviot terveysasemien toiminnoista ja uudistuneen perehdytysprosessin etenemisestä sekä perehdytysrungon osaamisalueittain. Perehdytysrungossa on huomioitu aikataulutavoitteet, vastuut, toteutumisen seuranta ja aikaisemmin hankittu osaaminen. Palautekysely on tarkoitettu tulokkaan täytettäväksi palaute- ja arviointikeskustelun pohjaksi. Jatkossa esimiehet nimeävät tiimikohtaiset pysyvät tutorit ja heille järjestetään aikuiskasvatuksellista täydennyskoulutusta. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt perehdytyssuunnitelma ja uudistunut perehdytysprosessi otettiin lopulta käyttöön koko Vantaan laajuisesti.