Helsingin kaupunginmuseon tapahtumatuotannon kehittäminen
Makkonen, Päivi (2013)
Makkonen, Päivi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117755
Tiivistelmä
Tapahtumien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti niin museoissa kuin muissakin kulttuurilaitoksissa. Tapahtumat ovat ilmestyneet jokaiselle alalle ja kaupunkikuvaan. Tapahtumien määrä on johtanut eri tahojen väliseen kilpailutilanteeseen ja vaikeuksiin erottua muusta tarjonnasta.
Tämä on aiheuttanut ongelmia myös Helsingin kaupunginmuseon tapahtumatuotannossa. Museo ei saa enää aiempaa huomiota mediassa, ei tavoita kävijöitä eikä tapahtumatuotannon resurssit tunnu olevan riittävät. Myös tapahtumien laatu on kärsinyt. Museon tapahtumatuotantorakennekaan ei palvele suurimuotoista tuotantoa. Tämän vuoksi museon tapahtumatuotannon kehittäminen koettiin tarpeelliseksi.
Kehittämistyössäni oli kaksi näkökulmaa: asiakas ja museo. Tavoitteenani oli kartoittaa eri tahojen tarpeita ja toiveita. Tutkimusmenetelminäni käytin dokumenttianalyysia, keskusteluja museon tapahtumatuotantoryhmän kanssa, ryhmähaastattelua, asiakaskyselyä, henkilökuntakyselyä sekä tulevaisuustyöpajaa.
Tutkimustuloksista selvisi, että kaupunginmuseon tapahtumat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Tapahtumatarjonta vastaa pääsääntöisesti asiakkaiden toiveisiin. Toisaalta asiakkaat olivat aktiivisia kävijöitä ja toisaalta ei tiedetty museon olemassaolosta. Syitä käymättömyydelle olivat ajan ja tiedon puute sekä kiinnostamaton tarjonta. Asiakkaat pitivät museoiden tapahtumia tarpeellisina, mutta eivät välttämättöminä. Erityisesti tapahtumista haettiin tietoa ja niitä pidettiin kiinnostavina ja elämyksellisinä.
Valtaosa kaupunginmuseon henkilökunnasta on työskennellyt museon tapahtumissa. Kolmasosa haluaisi osallistua enemmän erityisesti sisällön suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin. Tapahtumien arvostus vaihtelee kuitenkin talon sisällä. Sekä henkilökunta että asiakkaat arvostivat tapahtumissa monipuolista sisältöä ja itse tekemistä.
Saamieni tietojen pohjalta tein kehittämisehdotuksia, joilla kaupunginmuseon tapahtumatuotannosta tulisi ammattimaisempaa. Ammattimainen toiminta vaatii suunnitelmallisuutta, laadun arvostamista määrän sijaan, tapahtumien koordinointia, kohdennettua markkinointia ja viestintää, johdon ja henkilöstön sitouttamista sekä asiakaslähtöistä otetta.
Tämä on aiheuttanut ongelmia myös Helsingin kaupunginmuseon tapahtumatuotannossa. Museo ei saa enää aiempaa huomiota mediassa, ei tavoita kävijöitä eikä tapahtumatuotannon resurssit tunnu olevan riittävät. Myös tapahtumien laatu on kärsinyt. Museon tapahtumatuotantorakennekaan ei palvele suurimuotoista tuotantoa. Tämän vuoksi museon tapahtumatuotannon kehittäminen koettiin tarpeelliseksi.
Kehittämistyössäni oli kaksi näkökulmaa: asiakas ja museo. Tavoitteenani oli kartoittaa eri tahojen tarpeita ja toiveita. Tutkimusmenetelminäni käytin dokumenttianalyysia, keskusteluja museon tapahtumatuotantoryhmän kanssa, ryhmähaastattelua, asiakaskyselyä, henkilökuntakyselyä sekä tulevaisuustyöpajaa.
Tutkimustuloksista selvisi, että kaupunginmuseon tapahtumat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Tapahtumatarjonta vastaa pääsääntöisesti asiakkaiden toiveisiin. Toisaalta asiakkaat olivat aktiivisia kävijöitä ja toisaalta ei tiedetty museon olemassaolosta. Syitä käymättömyydelle olivat ajan ja tiedon puute sekä kiinnostamaton tarjonta. Asiakkaat pitivät museoiden tapahtumia tarpeellisina, mutta eivät välttämättöminä. Erityisesti tapahtumista haettiin tietoa ja niitä pidettiin kiinnostavina ja elämyksellisinä.
Valtaosa kaupunginmuseon henkilökunnasta on työskennellyt museon tapahtumissa. Kolmasosa haluaisi osallistua enemmän erityisesti sisällön suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin. Tapahtumien arvostus vaihtelee kuitenkin talon sisällä. Sekä henkilökunta että asiakkaat arvostivat tapahtumissa monipuolista sisältöä ja itse tekemistä.
Saamieni tietojen pohjalta tein kehittämisehdotuksia, joilla kaupunginmuseon tapahtumatuotannosta tulisi ammattimaisempaa. Ammattimainen toiminta vaatii suunnitelmallisuutta, laadun arvostamista määrän sijaan, tapahtumien koordinointia, kohdennettua markkinointia ja viestintää, johdon ja henkilöstön sitouttamista sekä asiakaslähtöistä otetta.