Sähköiset järjestelmät mielenterveystyön tukena
Väkkärä, Rauni; Lindberg, Teija (2013)
Väkkärä, Rauni
Lindberg, Teija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117694
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Lindberg Teija ja Väkkärä Rauni
Sähköiset järjestelmät mielenterveystyön tukena
Vuosi 2013 Sivumäärä 47
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan nykytilan valmiuksia hoitaa ja ohjata potilaita sähköisten järjestelmien avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan sähköisten järjestelmien käytöstä potilaan hoidossa ja ohjauksessa. Opinnäytetyö on osa Pro Stars -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on valmistella sähköisten palvelujen (e-palvelut) käyttöönottoa ja kliiniseen sähköiseen asiointiin soveltuvien potilaslähtöisten palvelumuotojen kehittämistyötä Lohjan sairaanhoitoalueen eri yksiköissä vuosina 2012-2013.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely rajattiin koskemaan Paloniemen sairaalan osastojen 1-4 hoitohenkilökuntaa. Osastojen osastonhoitajat lähettivät sähköpostilla kyselyt vastaajille. Kysely lähetettiin 62 hoitohenkilökunnan jäsenelle ja vastauksia saatiin uusintakyselyn jälkeen 18 kappaletta eli 29 prosenttia. Kyselyyn vastanneista naisia oli 16 ja miehiä oli 2. Työkokemus psykiatrisessa hoitotyössä oli suurimmalla osalla vastaajista 6-10 vuotta. Työsuhde oli 15 henkilöllä vakituinen ja 3 henkilöllä sijaisuus. Vastaajista sähköisiä järjestelmiä oli hyödyntänyt 12 henkilöä ja kuusi vastaajaa ei ollut hyödyntänyt niitä. Sähköisen ohjauksen tarpeelliseksi koki 14 vastaajista ja neljä koki sen tarpeettomaksi.
Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta käyttää työssään erilaisia sivustoja hoitotyön suunnittelun ja toteutuksen apuna. Hoitohenkilökunta koki myös, että sähköisistä järjestelmistä oli hyötyä potilaan kotiutuessa ja elämän hallinnassa. Hoitosuhdetta voidaan ylläpitää sähköisten järjestelmien avulla ja asiakasta pystytään ohjaamaan ja motivoimaan nopeasti. Nuoret mielenterveyspalvelujen asiakkaat osaavat itsenäisesti hakea monipuolista tietoa terveydestä ja sairaudesta. Vastauksissa mainittiin haasteena iäkkäät mielenterveyspalveluiden asiakkaat. Heidän oma kokemuksensa tietotekniikasta voi olla vähäistä, joten hoitohenkilökunnan rooli ohjaajana on suuri. Sähköisten järjestelmien mahdollisuutena koettiin potilaan osallistuminen tiedon hakuun ja siitä saatu onnistumisen kokemus. Asianmukaiset tilat ja laitteistot edistävät sähköisten järjestelmien käyttöä. Haasteena koettiin, että ei ole riittävästi aikaa ohjaukseen ja keskusteluun potilaan kanssa. Sähköisten järjestelmien käytön esteenä voi olla myös potilaan huono psyykkinen vointi.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että hoitohenkilökunta on käyttänyt tietotekniikkaa potilaan ohjauksessa ja suurin osa heistä kokee sen tarpeelliseksi. Potilaan koettiin myös hyötyvän oh-jauksesta. Ohjaukseen toivottiin koulutusta. Yhteisesti sovittujen sivustojen käyttöä kannatettiin. Ohjaukseen tarvittavat tilat ja laitteistot kaipaavat päivitystä ja niihin toivottiin lisäresursseja. Kyselyn perusteella voitiin todeta, että sähköisiä järjestelmiä halutaan ja osataan käyttää mielenterveyshoitotyössä ja tätä työtapaa ollaan halukkaita kehittämään.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää avohoidon henkilökunnan valmiuksista hyödyntää sähköisiä järjestelmiä potilaan hoidossa ja ohjauksessa.
Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyshoitotyö, sähköiset järjestelmät, ohjaaminen.
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Lindberg Teija ja Väkkärä Rauni
Sähköiset järjestelmät mielenterveystyön tukena
Vuosi 2013 Sivumäärä 47
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan nykytilan valmiuksia hoitaa ja ohjata potilaita sähköisten järjestelmien avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan sähköisten järjestelmien käytöstä potilaan hoidossa ja ohjauksessa. Opinnäytetyö on osa Pro Stars -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on valmistella sähköisten palvelujen (e-palvelut) käyttöönottoa ja kliiniseen sähköiseen asiointiin soveltuvien potilaslähtöisten palvelumuotojen kehittämistyötä Lohjan sairaanhoitoalueen eri yksiköissä vuosina 2012-2013.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely rajattiin koskemaan Paloniemen sairaalan osastojen 1-4 hoitohenkilökuntaa. Osastojen osastonhoitajat lähettivät sähköpostilla kyselyt vastaajille. Kysely lähetettiin 62 hoitohenkilökunnan jäsenelle ja vastauksia saatiin uusintakyselyn jälkeen 18 kappaletta eli 29 prosenttia. Kyselyyn vastanneista naisia oli 16 ja miehiä oli 2. Työkokemus psykiatrisessa hoitotyössä oli suurimmalla osalla vastaajista 6-10 vuotta. Työsuhde oli 15 henkilöllä vakituinen ja 3 henkilöllä sijaisuus. Vastaajista sähköisiä järjestelmiä oli hyödyntänyt 12 henkilöä ja kuusi vastaajaa ei ollut hyödyntänyt niitä. Sähköisen ohjauksen tarpeelliseksi koki 14 vastaajista ja neljä koki sen tarpeettomaksi.
Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta käyttää työssään erilaisia sivustoja hoitotyön suunnittelun ja toteutuksen apuna. Hoitohenkilökunta koki myös, että sähköisistä järjestelmistä oli hyötyä potilaan kotiutuessa ja elämän hallinnassa. Hoitosuhdetta voidaan ylläpitää sähköisten järjestelmien avulla ja asiakasta pystytään ohjaamaan ja motivoimaan nopeasti. Nuoret mielenterveyspalvelujen asiakkaat osaavat itsenäisesti hakea monipuolista tietoa terveydestä ja sairaudesta. Vastauksissa mainittiin haasteena iäkkäät mielenterveyspalveluiden asiakkaat. Heidän oma kokemuksensa tietotekniikasta voi olla vähäistä, joten hoitohenkilökunnan rooli ohjaajana on suuri. Sähköisten järjestelmien mahdollisuutena koettiin potilaan osallistuminen tiedon hakuun ja siitä saatu onnistumisen kokemus. Asianmukaiset tilat ja laitteistot edistävät sähköisten järjestelmien käyttöä. Haasteena koettiin, että ei ole riittävästi aikaa ohjaukseen ja keskusteluun potilaan kanssa. Sähköisten järjestelmien käytön esteenä voi olla myös potilaan huono psyykkinen vointi.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että hoitohenkilökunta on käyttänyt tietotekniikkaa potilaan ohjauksessa ja suurin osa heistä kokee sen tarpeelliseksi. Potilaan koettiin myös hyötyvän oh-jauksesta. Ohjaukseen toivottiin koulutusta. Yhteisesti sovittujen sivustojen käyttöä kannatettiin. Ohjaukseen tarvittavat tilat ja laitteistot kaipaavat päivitystä ja niihin toivottiin lisäresursseja. Kyselyn perusteella voitiin todeta, että sähköisiä järjestelmiä halutaan ja osataan käyttää mielenterveyshoitotyössä ja tätä työtapaa ollaan halukkaita kehittämään.
Jatkotutkimuksessa voitaisiin selvittää avohoidon henkilökunnan valmiuksista hyödyntää sähköisiä järjestelmiä potilaan hoidossa ja ohjauksessa.
Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyshoitotyö, sähköiset järjestelmät, ohjaaminen.