Digilehden lukijaprofiili
Rajamäki, Niko (2013)
Rajamäki, Niko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017534
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia ovat digilehden lukijat ja miten ne eroavat tavallisen painetun sanomalehden ja verkkosivujen lukijoihin. Ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä sanomalehtien ja sanomalehtien lukemisen kehitykseen. Toisena tavoitteena oli toteuttaa digilehden lukijatutkimus valtakunnallisella tasolla.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee sanomalehtialan historiaa, tätä päivää sekä erityisesti tulevaisuutta. Lukemisen kulttuuria käsitellään myös koko teoriaosuuden aikana. Aluksi perehdytään sanomalehtialan historiaan ja sen jälkeen nykyhetkeen, jossa tulee ilmi, miten digilehdet vaikuttavat painetun sanomalehden olemassaoloon. Viimeisenä asiana perehdytään digilehden lukulaitteisiin ja niiden ominaisuuksiin. Lisäksi käsitellään digilehden vahvuuksia, heikkouksia ja lopulta sanomalehtien tulevaisuuden haasteita.
Opinnäytetyö toteutettiin digium-kyselyllä kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. 17 eri Kärkimedian yhteistyösanomalehtiä laittoi kyselyn digilehden mainospaikalle 4 viikoksi ja vastauksia saatiin 2842 kappaletta. Tutkimustuloksista sai selville digilehden lukijaprofiilin, josta on hyötyä niin toimeksiantajalle kuin myös muille sanomalehdille. Tutkimustulokset osoittavat, että digilehtien lukijat ovat hyvätuloisia ja lähes kaikki omistavat oman tabletin. Suurin osa digilehden lukijoista on miehiä ja he ovat ainakin jossain määrin johtavassa asemassa yrityksessä. Digilehden lukijoiden keski-ikä on noin 50 vuotta. Digilehden lukijat lukevat digilehteä lähes päivittäin ja lähes aina tabletilta. Tabletin jälkeen suosituin lukemismuoto on paperinen sanomalehti eivätkä muut digilehden lukulaitteet. Digilehteä luetaan noin 30 minuuttia yhtä numeroa kohden ja mieluiten vapaa-ajalla kotona ja ylipäänsä lomalla. Samaa digilehden lukulaitetta käyttää keskimäärin kaksi henkilöä yhdessä taloudessa. Digilehden toimivuutta ja mainoksia pidettiin hyvinä. Ilkan avoimien kysymyksien vastauksista sai selville, että tabletteja käytetään moneen eri käyttötarkoitukseen ja mainokset saisivat olla samat kuin painetussa sanomalehdissä. Huomautuksia Ilkan digilehti sai pienten mainosten rakeisuudesta sekä mainosta suurennettaessa digilehden jumittamisesta. Kyselyn johtopäätöksenä voidaan todeta, että digilehtiä pidetään hyvinä ja toimivina kokonaisuuksina.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee sanomalehtialan historiaa, tätä päivää sekä erityisesti tulevaisuutta. Lukemisen kulttuuria käsitellään myös koko teoriaosuuden aikana. Aluksi perehdytään sanomalehtialan historiaan ja sen jälkeen nykyhetkeen, jossa tulee ilmi, miten digilehdet vaikuttavat painetun sanomalehden olemassaoloon. Viimeisenä asiana perehdytään digilehden lukulaitteisiin ja niiden ominaisuuksiin. Lisäksi käsitellään digilehden vahvuuksia, heikkouksia ja lopulta sanomalehtien tulevaisuuden haasteita.
Opinnäytetyö toteutettiin digium-kyselyllä kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. 17 eri Kärkimedian yhteistyösanomalehtiä laittoi kyselyn digilehden mainospaikalle 4 viikoksi ja vastauksia saatiin 2842 kappaletta. Tutkimustuloksista sai selville digilehden lukijaprofiilin, josta on hyötyä niin toimeksiantajalle kuin myös muille sanomalehdille. Tutkimustulokset osoittavat, että digilehtien lukijat ovat hyvätuloisia ja lähes kaikki omistavat oman tabletin. Suurin osa digilehden lukijoista on miehiä ja he ovat ainakin jossain määrin johtavassa asemassa yrityksessä. Digilehden lukijoiden keski-ikä on noin 50 vuotta. Digilehden lukijat lukevat digilehteä lähes päivittäin ja lähes aina tabletilta. Tabletin jälkeen suosituin lukemismuoto on paperinen sanomalehti eivätkä muut digilehden lukulaitteet. Digilehteä luetaan noin 30 minuuttia yhtä numeroa kohden ja mieluiten vapaa-ajalla kotona ja ylipäänsä lomalla. Samaa digilehden lukulaitetta käyttää keskimäärin kaksi henkilöä yhdessä taloudessa. Digilehden toimivuutta ja mainoksia pidettiin hyvinä. Ilkan avoimien kysymyksien vastauksista sai selville, että tabletteja käytetään moneen eri käyttötarkoitukseen ja mainokset saisivat olla samat kuin painetussa sanomalehdissä. Huomautuksia Ilkan digilehti sai pienten mainosten rakeisuudesta sekä mainosta suurennettaessa digilehden jumittamisesta. Kyselyn johtopäätöksenä voidaan todeta, että digilehtiä pidetään hyvinä ja toimivina kokonaisuuksina.