Pesue-hanke : Hyvinvointia edistävä perhetyö avain parempiin perhepalveluihin
Mäntynen, Outi (2013)
Mäntynen, Outi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017520
Tiivistelmä
Mäntynen, Outi. Pesue-hanke. Hyvinvointia edistävällä perhetyöllä parempiin perhepalveluihin. Syksy 2013, 73 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja
Opinnäytetyö käsitteli Pesue-hanketta ja sen arviointia. Hanke oli kaksivuotinen perhetyön kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli luoda uusia ja kehittää olemassa olevia perhetyön toimintamuotoja paremmin perheitä palveleviksi toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Pesue-hankkeen kehittämistyö keskittyi neljää eri toimintaympäristöön: avoimiin perhekerhoihin, perhevalmennukseen, onnittelukotikäynti- ja yhdistysyhteistyöhön. Pesue-hanketta hallinnoi Säkylän seurakunta ja sen kohderyhmänä oli 0¬7-vuotiaat lapset perheineen.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Pesue-hankkeen aikana kehitettyjen ennaltaehkäisevän perhetyön toimintamuotojen onnistumista ja merkitystä omassa toimintaympäristössään. Olennaisena osana tutkimusta olivat säkyläläisten perheiden kokemukset ja osallisuus arvioinnissa. Tutkimus on arviointitutkimus. Toimintaympäristönä oli Säkylä ja sen perhepalvelujärjestelmä. Tutkimuksen lähestymistapa oli sekä positivistinen, että jälkipositivistinen: se sisälsi hankkeen prosessin ja toimintaympäristön kuvauksen sekä kehittämisehdotuksen toiminnan jatkosta. Tutkimusstrategiana oli triangulaatio eli monimenetelmällisyys. Arvioinnin luotettavuutta haluttiin lisätä määrällisellä sekä laadullisilla tutkimusmenetelmillä ja aineiston analyyseillä. Monipuolinen aineisto mahdollisti myös tutkimustuloksien kannalta tärkeiden ryhmien eli perheiden ja perhetyön toimijoiden ”äänien” kuulumisen. Kohderyhmälle tehtyjen kyselyntutkimusten tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä selvennettiin ja syvennettiin haastattelulla ja havainnoinnilla. Kyselytutkimukset analysoitiin ostopalveluina ja haastattelun sekä havainnoinnin analyysimenetelminä käytettiin sisältöanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimuksen tulokset voitiin päätellä, että Pesue-hankkeen tuloksena syntyi toimiva, peruspalveluja tukeva ja hyvinvointia edistävän perhetyön malli, jossa oli mukana lähes kaikki laajan sektorin perhetyöntoimijat. Hankkeen kehittämistyö vahvisti ja täydensi Säkylän perhepalveluja. Tutkimuksen mukaan Pesue-hanke oli onnistunut kehittämistyössään ja sen toimintaympäristöillä oli ollut positiivista vaikutusta säkyläläisten perheiden hyvinvointiin ja Säkylän yleiseen perheystävällisyyteen.
Opinnäytetyöni sisältää kehittämisehdotuksen perheiden hyvinvointia edistävän työn jatkumiseksi Säkylässä. Säkylän terveydenhuollon kuntayhtymän tulisi siirtyä hyvinvointineuvolamalliin, jossa neuvolassa työskentelisi ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevä perhetyöntekijä. Ehdotus mahdollistaisi Pesue-hankkeen aikana kehitettyjen palveluketjujen ja yhteistyön koordinoinnin jatkumisen ja kunnan perhepalvelujen painopiste siirtymisen korjaavasta ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja
Opinnäytetyö käsitteli Pesue-hanketta ja sen arviointia. Hanke oli kaksivuotinen perhetyön kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli luoda uusia ja kehittää olemassa olevia perhetyön toimintamuotoja paremmin perheitä palveleviksi toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Pesue-hankkeen kehittämistyö keskittyi neljää eri toimintaympäristöön: avoimiin perhekerhoihin, perhevalmennukseen, onnittelukotikäynti- ja yhdistysyhteistyöhön. Pesue-hanketta hallinnoi Säkylän seurakunta ja sen kohderyhmänä oli 0¬7-vuotiaat lapset perheineen.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Pesue-hankkeen aikana kehitettyjen ennaltaehkäisevän perhetyön toimintamuotojen onnistumista ja merkitystä omassa toimintaympäristössään. Olennaisena osana tutkimusta olivat säkyläläisten perheiden kokemukset ja osallisuus arvioinnissa. Tutkimus on arviointitutkimus. Toimintaympäristönä oli Säkylä ja sen perhepalvelujärjestelmä. Tutkimuksen lähestymistapa oli sekä positivistinen, että jälkipositivistinen: se sisälsi hankkeen prosessin ja toimintaympäristön kuvauksen sekä kehittämisehdotuksen toiminnan jatkosta. Tutkimusstrategiana oli triangulaatio eli monimenetelmällisyys. Arvioinnin luotettavuutta haluttiin lisätä määrällisellä sekä laadullisilla tutkimusmenetelmillä ja aineiston analyyseillä. Monipuolinen aineisto mahdollisti myös tutkimustuloksien kannalta tärkeiden ryhmien eli perheiden ja perhetyön toimijoiden ”äänien” kuulumisen. Kohderyhmälle tehtyjen kyselyntutkimusten tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä selvennettiin ja syvennettiin haastattelulla ja havainnoinnilla. Kyselytutkimukset analysoitiin ostopalveluina ja haastattelun sekä havainnoinnin analyysimenetelminä käytettiin sisältöanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimuksen tulokset voitiin päätellä, että Pesue-hankkeen tuloksena syntyi toimiva, peruspalveluja tukeva ja hyvinvointia edistävän perhetyön malli, jossa oli mukana lähes kaikki laajan sektorin perhetyöntoimijat. Hankkeen kehittämistyö vahvisti ja täydensi Säkylän perhepalveluja. Tutkimuksen mukaan Pesue-hanke oli onnistunut kehittämistyössään ja sen toimintaympäristöillä oli ollut positiivista vaikutusta säkyläläisten perheiden hyvinvointiin ja Säkylän yleiseen perheystävällisyyteen.
Opinnäytetyöni sisältää kehittämisehdotuksen perheiden hyvinvointia edistävän työn jatkumiseksi Säkylässä. Säkylän terveydenhuollon kuntayhtymän tulisi siirtyä hyvinvointineuvolamalliin, jossa neuvolassa työskentelisi ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevä perhetyöntekijä. Ehdotus mahdollistaisi Pesue-hankkeen aikana kehitettyjen palveluketjujen ja yhteistyön koordinoinnin jatkumisen ja kunnan perhepalvelujen painopiste siirtymisen korjaavasta ennaltaehkäisevämpään suuntaan.