Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden uni ja nukkumistottumukset
Ahonen, Iida-Maria; Monto, Elina (2013)
Ahonen, Iida-Maria
Monto, Elina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917458
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään ammattikorkeakoulun
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden uni- ja nukkumistottumuksia, sekä unen
riittävyyttä. Selvitimme myös opiskelijoiden unta haittaavia ja edistäviä tekijöitä.
Kohderyhmänä tässä opinnäytetyössä oli sosiaali- ja terveysalan viiden eri koulutusohjelman nuorisopuolen opiskelijat. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä opiskelijoilta heidän näkökulmastaan. Vastauksia saimme yhteensä 74 kappaletta (n=74).
Tutkimustuloksistamme kävi ilmi, että yli puolet kyselyyn vastanneista (59,46%)
nukkui yössä keskimäärin 6-7 tuntia, ja yhtä moni koki nukkuvansa riittävästi.
Suurin osa opiskelijoista kuitenkin koki tarvitsevansa unta 8-9 tuntia yötä kohden, 70,27% opiskelijoista koki olevansa aamuisin väsynyt. 62,16% vastaajista koki väsymyksen häiritsevän opiskelua pääasiassa keskittymiskyvyn ja motivaation puutteena, myöhästelyinä, luennoilla nukahteluna ja oppimiskyvyn heikentymisenä.
Opiskelijat kokivat nukkumista edistäviksi asioiksi liikunnan, hyvän nukkumisergonomian, oikean ajoituksen nukkumaanmenolle, ruokavalion sekä iltarutiinit. Monet korostivat rauhoittumista, sopivaa nukkumaanmenoaikaa ja kofeiinin välttämistä tärkeinä unta edistävinä tekijöinä. Nukkumista haittaavia tekijöitä olivat stressi, opiskelu, ihmissuhteet, työ, taloudellinen tilanne sekä perhe-elämä. Avoimissa kysymyksissä tuotiin esille myös tekemisen paljous, lapset ja lemmikit, vuorotyö sekä melu unta haittaavina tekijöinä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijaterveydenhuollossa, opiskelijoiden omassa ajankäytön suunnittelussa jaksamisen kannalta, opinto-
ohjauksessa sekä jatkotutkimusten pohjana. Tutkimusta voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa vertailemalla ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoiden nukkumistottumuksia toisiinsa. Olisi mielenkiintoista selvittää nukkuvatko esimerkiksi tekniikan alan opiskelijat samalla tavalla kuin sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, ja onko eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden nukkumistottumuksissa merkittäviä eroja.
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden uni- ja nukkumistottumuksia, sekä unen
riittävyyttä. Selvitimme myös opiskelijoiden unta haittaavia ja edistäviä tekijöitä.
Kohderyhmänä tässä opinnäytetyössä oli sosiaali- ja terveysalan viiden eri koulutusohjelman nuorisopuolen opiskelijat. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä opiskelijoilta heidän näkökulmastaan. Vastauksia saimme yhteensä 74 kappaletta (n=74).
Tutkimustuloksistamme kävi ilmi, että yli puolet kyselyyn vastanneista (59,46%)
nukkui yössä keskimäärin 6-7 tuntia, ja yhtä moni koki nukkuvansa riittävästi.
Suurin osa opiskelijoista kuitenkin koki tarvitsevansa unta 8-9 tuntia yötä kohden, 70,27% opiskelijoista koki olevansa aamuisin väsynyt. 62,16% vastaajista koki väsymyksen häiritsevän opiskelua pääasiassa keskittymiskyvyn ja motivaation puutteena, myöhästelyinä, luennoilla nukahteluna ja oppimiskyvyn heikentymisenä.
Opiskelijat kokivat nukkumista edistäviksi asioiksi liikunnan, hyvän nukkumisergonomian, oikean ajoituksen nukkumaanmenolle, ruokavalion sekä iltarutiinit. Monet korostivat rauhoittumista, sopivaa nukkumaanmenoaikaa ja kofeiinin välttämistä tärkeinä unta edistävinä tekijöinä. Nukkumista haittaavia tekijöitä olivat stressi, opiskelu, ihmissuhteet, työ, taloudellinen tilanne sekä perhe-elämä. Avoimissa kysymyksissä tuotiin esille myös tekemisen paljous, lapset ja lemmikit, vuorotyö sekä melu unta haittaavina tekijöinä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijaterveydenhuollossa, opiskelijoiden omassa ajankäytön suunnittelussa jaksamisen kannalta, opinto-
ohjauksessa sekä jatkotutkimusten pohjana. Tutkimusta voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa vertailemalla ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoiden nukkumistottumuksia toisiinsa. Olisi mielenkiintoista selvittää nukkuvatko esimerkiksi tekniikan alan opiskelijat samalla tavalla kuin sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, ja onko eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden nukkumistottumuksissa merkittäviä eroja.