Laserkeilauksen luotettavuus taimikoissa
Kamppila, Tapio (2013)
Kamppila, Tapio
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817327
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, saadaanko tiheille metsikkökuvioille laadittua oma, tarkempi malli puustotietojen laskemiseen harvapulssisen laserpisteaineistojen avulla. Aineistona on käytetty Evon opetusmetsän alueella 2012 mitattuja referenssikoealojen tietoja ja keilattua laserpisteaineistoa. Aineistoa tutkittiin lineaarisella regressiomallilla, jolla koetettiin luoda mahdollisimman hyvä selitysaste runkoluvulle eri selittäjien avulla. Tutkimus oli osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Metsävaramittaus kunnostamattomissa metsissä -projektia.
Tulokset eivät antaneet erityisen hyviä malleja puuston määritykseen. Taimikon runkolukua selittävien mallien selitysasteet vaihtelivat 23-57 prosentin välillä. Heikoin selitysaste oli kuusitaimikon mallissa. Ylispuustoisen koivutaimikon visuaalisessa tarkastelussa osoittautui, että pisteiden jakautuminen koealoille ei ole riippumatonta. Toisin sanoen laserpulssit, jotka on ammuttu esimerkiksi yli 10 asteen kulmassa, eivät lankea tasaisesti eri koealoille vaan ovat riippuvaisia mm. koealojen ympärillä olevista ylispuista.
Tutkimusta voisi jatkaa laskemalla tarkempia muuttujia tai käyttämällä tiheämpipulssista laseraineistoa. Myös toimenpidemallien luominen harvennustarpeen määrittämiseksi voisi tuottaa käytännöllisempää ja tarkempaa tietoa.
Tulokset eivät antaneet erityisen hyviä malleja puuston määritykseen. Taimikon runkolukua selittävien mallien selitysasteet vaihtelivat 23-57 prosentin välillä. Heikoin selitysaste oli kuusitaimikon mallissa. Ylispuustoisen koivutaimikon visuaalisessa tarkastelussa osoittautui, että pisteiden jakautuminen koealoille ei ole riippumatonta. Toisin sanoen laserpulssit, jotka on ammuttu esimerkiksi yli 10 asteen kulmassa, eivät lankea tasaisesti eri koealoille vaan ovat riippuvaisia mm. koealojen ympärillä olevista ylispuista.
Tutkimusta voisi jatkaa laskemalla tarkempia muuttujia tai käyttämällä tiheämpipulssista laseraineistoa. Myös toimenpidemallien luominen harvennustarpeen määrittämiseksi voisi tuottaa käytännöllisempää ja tarkempaa tietoa.