Kehitysvammaisen koripallopelaajan toimintakykyä edistävä valmennusosaaminen
Vilko, Outi (2013)
Vilko, Outi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817311
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Suomen ensimmäistä Unified-koripallovalmentajakoulutusta osana Koripalloliiton koulutustoimintaa vuoden 2013 aikana. Unified-koripallo on yksi Special Olympics (SO) lajeista, jossa kehitysvammaiset urheilijat ja vammattomat partneripelaajat pelaavat samassa joukkueessa. Kehittämistyön tavoitteena oli edistää kehitysvammaisen urheilijan toimintakykyä koripalloharrastuksen avulla. Kehittämisprosessin tuotoksena syntyi kuvaus kehitysvammaisen koripallopelaajan toimintakykyä edistävästä valmennusosaamisesta. Kehittämistyön tarve oli käytäntölähtöinen, sillä uudenlaisen valmentajakoulutuksen kehittämisen myötä pyritään saamaan toimintaan mukaan lisää valmentajia ja sitä kautta lisää joukkueita ja harrastajia. Hyötynä oli valmennusosaamisen kuvauksen siirtyminen suoraan käytäntöön osaksi Koripalloliiton järjestämää Unified-koripallovalmentajakoulutusta, joka toteutui pilottina tämän kehittämisprosessin aikana. Kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, jossa olivat erotettavissa suunnittelu-, toiminta- ja reflektointivaiheet. Aineisto kerättiin kokeneiden SO-valmentajien ryhmähaastatteluista sekä kehittämisryhmien yhteistapaamisista. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka pohjalta syntyneet tulokset tuottivat kuvauksen valmennusosaamisesta. Kuvauksen jäsentelyn tukena käytettiin ICF-mallia, joka oli kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä. ICF-luokituksen osatekijöistä nousivat tuloksissa vahvimmin esiin osallistumiseen sekä ympäristötekijöihin liittyvät valmennusosaamisen alueet. Valmentajan osaamisessa korostuivat kehitysvammaisten urheilijoiden osallistumisen tukeminen mm. kannustamisen, erilaisten oppimistapojen huomioimisen sekä vastuunantamisen kautta. Sosiaaliseen ympäristöön liittyen valmentajan kyky luoda turvallinen toimintaympäristö sekä positiivinen, voimaannuttava ja luottamuksellinen ilmapiiri joukkueessa koettiin erityisen tärkeänä. Fyysisessä ympäristössä huomioitavia asioita olivat etenkin urheilijoiden hahmottamista tukevien harjoitteluvälineiden käyttö sekä ympäristön häiriöttömyyden varmistaminen. Asenneympäristön osalta painotettiin valmentajan ennakkoluulottomuutta ja halua ymmärtää erilaisuutta sekä pyrkimystä muuttaa ihmisten asenteita positiivisemmiksi SO-toiminnan näkyvyyden kautta.