Yrityksen strategian tuntemisen vaikutus työhyvinvointiin
Kylmänen, Ilpo (2013)
Kylmänen, Ilpo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817303
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli LähiTapiolan uuden henkilökunnan perehdyttämiskäytäntöjen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla yrityksen strategian käsittely perehdytyksessä vaikuttaa uusien työntekijöiden työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin sekä tutkia, millä keinoilla strategia voitaisiin tehokkaasti jalkauttaa.
Tutkimus oli muodoltaan laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Kyseessä oli tapaustutkimus ja tutkimuskohteena oli LähiTapiolan Tampereen ajoneuvokorvauspalveluiden yksikkö. Tutkimusryhmiä oli kaksi, joista ensimmäinen (ryhmä A) sai tavanomaisen perehdytyksen ja toinen (ryhmä B) sai tämän lisäksi myös strategiaimpulsseja koko perehdytyksensä ajan. Haastattelut tehtiin kasvokkain ja nauhoitettiin sekä purettiin siten, että haastateltavien vastauksien sisältöjen analysoinnissa pyrittiin löytämään laajempia merkityksiä. Haastateltavia oli yhteensä neljätoista, heistä puolet kuului ryhmä A:han ja puolet ryhmä B:hen. Teoriaosuuden lähteinä käytettiin pääasiassa kirjallisuutta, Internet-sivustoja ja lehtiartikkeleita.
Tutkimustulosten perusteella on selvää, että onnistuneella perehdytyksellä on suora yhteys työntekijän työhyvinvointiin. Pelkkä strategian tunteminen ei kuitenkaan itsessään välttämättä edistä työntekijän työhyvinvointia. Jos työntekijä saadaan osallistettua strategian suunnitteluun, ymmärtämään oma roolinsa strategian toteutuksessa sekä sitoutettua strategiaan, tällöin strategialla on työhyvinvointia edistävä vaikutus. Teoriaosuus ja tutkimustulokset auttoivat myös listaamaan ne keinot, joilla strategian jalkauttamisessa voidaan onnistua. Impulsseja saanut tutkimusryhmä B koki tuntevansa strategian selvästi ryhmä A:ta paremmin ja he näkivät myös strategian tuntemisen merkityksellisempänä oman työhyvinvointinsa kannalta kuin ryhmä A:n jäsenet. Kaikki ryhmä B:n jäsenet kokivat, että strategiaan tutustumisen tulisi olla osa perehdytystä, kun taas ryhmä A:n jäsenistä vain alle puolet halusi saada strategiasta tietoa heti työsuhteen alussa.
Tutkimus oli muodoltaan laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Kyseessä oli tapaustutkimus ja tutkimuskohteena oli LähiTapiolan Tampereen ajoneuvokorvauspalveluiden yksikkö. Tutkimusryhmiä oli kaksi, joista ensimmäinen (ryhmä A) sai tavanomaisen perehdytyksen ja toinen (ryhmä B) sai tämän lisäksi myös strategiaimpulsseja koko perehdytyksensä ajan. Haastattelut tehtiin kasvokkain ja nauhoitettiin sekä purettiin siten, että haastateltavien vastauksien sisältöjen analysoinnissa pyrittiin löytämään laajempia merkityksiä. Haastateltavia oli yhteensä neljätoista, heistä puolet kuului ryhmä A:han ja puolet ryhmä B:hen. Teoriaosuuden lähteinä käytettiin pääasiassa kirjallisuutta, Internet-sivustoja ja lehtiartikkeleita.
Tutkimustulosten perusteella on selvää, että onnistuneella perehdytyksellä on suora yhteys työntekijän työhyvinvointiin. Pelkkä strategian tunteminen ei kuitenkaan itsessään välttämättä edistä työntekijän työhyvinvointia. Jos työntekijä saadaan osallistettua strategian suunnitteluun, ymmärtämään oma roolinsa strategian toteutuksessa sekä sitoutettua strategiaan, tällöin strategialla on työhyvinvointia edistävä vaikutus. Teoriaosuus ja tutkimustulokset auttoivat myös listaamaan ne keinot, joilla strategian jalkauttamisessa voidaan onnistua. Impulsseja saanut tutkimusryhmä B koki tuntevansa strategian selvästi ryhmä A:ta paremmin ja he näkivät myös strategian tuntemisen merkityksellisempänä oman työhyvinvointinsa kannalta kuin ryhmä A:n jäsenet. Kaikki ryhmä B:n jäsenet kokivat, että strategiaan tutustumisen tulisi olla osa perehdytystä, kun taas ryhmä A:n jäsenistä vain alle puolet halusi saada strategiasta tietoa heti työsuhteen alussa.