Työajan kohdentaminen ja siitä saatavan tiedon hyödyntäminen valtiovarainministeriössä
Kontio, Riikka (2013)
Kontio, Riikka
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111416999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111416999
Tiivistelmä
Työajan kohdentaminen on otettu valtiovarainministeriössä käyttöön Kieku-tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 1.1.2013. Työajan kohdentaminen on uusi tehtävä valtiovarainministeriön virkamiehille ja esimiehille. Kohdentamisesta saatava tieto on myös uutta ministeriön johdolle ja hallinnosta vastaavalle kehittämis- ja hallintotoimelle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten, virkamiehet ja esimiehet ovat ottaneet tämän uuden tehtävän vastaan. Tavoitteena oli selvittää työajan kohdentamisen ja kohdentamisesta saatavan tiedon käytön nykytila sekä luoda kehittämisehdotuksia työajan kohdentamiseen ja siitä saatavan tiedon käyttöön.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella 17.9. – 1.10.2013. Kysely lähetettiin kaikille 45 valtiovarainministeriön osastopäälliköille ja yksikön päälliköille. Kyselyyn vastasi 62 % esimiehistä. Tämän lisäksi aineistoa kerättiin tarkastelemalla kohdennustietoja suoraan Kiekun ajanhallinnasta ositetulla otannalla valituilta 100 virkamieheltä ajalta 2.9. – 15.9.2013.
Tutkimuksessa selvisi, että harva, vain alle neljäsosa virkamiehistä kohdentaa työaikaa pois heille määritellyltä oletuskohdennukselta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kohdennuksesta saatavaa tietoa ei ole käytetty ministeriössä laajasti. Ainoastaan 14 % esimiehistä on käyttänyt kohdennustiedoista saatavaa raporttia. Raporteista saatavaa tietoa on käyttänyt yksilön johtamisessa ainoastaan neljäsosa esimiehistä kun taas yksikön johtamisessa tietoa on käyttänyt ainoastaan reilu kymmenesosa esimiehistä. Kukaan esimies ei ilmoittanut käyttäneensä raporttien tietoja osaston johtamisessa. Tutkimuksessa havaittiin myös suuria eroja osastojen välillä työajan kohdentamisen aktiivisuudessa sekä kohdentamisesta saatavan tiedon käytössä.
Jatkotutkimuskohteena voisi olla työajan kohdentamisen linjaukset läpi valtionhallinnon sekä linjausten toteutuminen ja kohdentamisesta saatavat tiedon käyttö koko valti-onhallinnon tasolla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten, virkamiehet ja esimiehet ovat ottaneet tämän uuden tehtävän vastaan. Tavoitteena oli selvittää työajan kohdentamisen ja kohdentamisesta saatavan tiedon käytön nykytila sekä luoda kehittämisehdotuksia työajan kohdentamiseen ja siitä saatavan tiedon käyttöön.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella 17.9. – 1.10.2013. Kysely lähetettiin kaikille 45 valtiovarainministeriön osastopäälliköille ja yksikön päälliköille. Kyselyyn vastasi 62 % esimiehistä. Tämän lisäksi aineistoa kerättiin tarkastelemalla kohdennustietoja suoraan Kiekun ajanhallinnasta ositetulla otannalla valituilta 100 virkamieheltä ajalta 2.9. – 15.9.2013.
Tutkimuksessa selvisi, että harva, vain alle neljäsosa virkamiehistä kohdentaa työaikaa pois heille määritellyltä oletuskohdennukselta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kohdennuksesta saatavaa tietoa ei ole käytetty ministeriössä laajasti. Ainoastaan 14 % esimiehistä on käyttänyt kohdennustiedoista saatavaa raporttia. Raporteista saatavaa tietoa on käyttänyt yksilön johtamisessa ainoastaan neljäsosa esimiehistä kun taas yksikön johtamisessa tietoa on käyttänyt ainoastaan reilu kymmenesosa esimiehistä. Kukaan esimies ei ilmoittanut käyttäneensä raporttien tietoja osaston johtamisessa. Tutkimuksessa havaittiin myös suuria eroja osastojen välillä työajan kohdentamisen aktiivisuudessa sekä kohdentamisesta saatavan tiedon käytössä.
Jatkotutkimuskohteena voisi olla työajan kohdentamisen linjaukset läpi valtionhallinnon sekä linjausten toteutuminen ja kohdentamisesta saatavat tiedon käyttö koko valti-onhallinnon tasolla.