Lasipalatsin leikkipäivä -tapahtuma Elämyskolmiomallin avulla
Tiainen, Jenna (2013)
Lataukset:
Tiainen, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111216887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111216887
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin tapahtuman järjestämiseen ja Elämyskolmiomallin hyödyntämiseen tapahtumaprosessissa. Kyseessä oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka lopputuloksena järjestettiin lapsille suunnattu tapahtuma. Työn toimeksiantajina toimivat Lasipalatsin Mediakeskus Oy ja Kampin kappeli. Opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää onnistunut tapahtuma, jonka suunnitteluprosessissa hyödynnettiin Elämyskolmiota.
Elämyskolmio on Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskuksen (LEO) kehittämä työkalu, jolla voidaan lisätä tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli elävöittää tapahtumapaikkana toiminutta Lasipalatsin aukiota. Työn tarkoitus tuli suoraan työn toimeksiantajien toivomuksesta.
Opinnäytetyön tekijä toimi tapahtuman tuottajana, jonka vastuualueisiin kuuluivat kaikki käytännön asioiden järjestelyt, yhteistyökumppanien hankinta ja tapahtuman markkinointi. Tuottaja teki tiivistä yhteistyötä työn toimeksiantajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tapahtuman suunnittelussa tekijä hyödynsi ideointimenetelmiä, kuten aivoriihtä ja ajatuskarttaa. Menetelmien tarkoituksena oli organisoida ja laajentaa suunnitteluprosessia. Työn toimeksiantajat ja yhteistyökumppanit osallistuivat aivoriihityöskentelyyn ja saivat hyvin mielipiteensä sekä ideansa esille. Työssä käytettiin myös benchmarking-menetelmää, jonka tarkoituksena oli saada tapahtumaan muualla hyväksi havaittuja elementtejä.
Elämyskolmion hyödyntämisen onnistumista tapahtumaprosessissa tekijä arvioi oman pohdintansa lisäksi toimeksiantajille ja yhteistyökumppaneille tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyssä selvitettiin yleisesti tapahtuman onnistumista yhteistyökumppanien näkökulmasta. Tapahtuman onnistumista tekijä arvioi havainnoinnin lisäksi myös lapsilta saadun palautteen perusteella. Lapsilta palaute kerättiin tapahtumassa leikin muodossa. Kyselystä ja lapsilta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että tapahtuma oli huonosta säästä huolimatta onnistunut. Elämyskolmion hyödyntäminen tapahtuman suunnittelussa onnistui kohtalaisen hyvin, mutta tekijä koki sen vievän resursseja liikaa verrattuna siitä saatavaan mahdolliseen lisäarvoon. Myös kehitysideoita tulevaa varten syntyi, sillä tapahtumasta aiotaan tehdä jokavuotinen perinne. Muun muassa budjettia tapahtuman järjestämiseen kannattaisi tulevaisuudessa kasvattaa, sillä tapahtumaidea on mielenkiintoinen ja tämän vuoksi sen suunnitteluun kannattaa panostaa. Myös tuottajan työmäärää kannattaa vähentää esimerkiksi hankkimalla hänelle apulainen. Kaiken kaikkiaan tapahtumaprosessi sujui erittäin hyvin ja tapahtumasta saatu palaute oli hyvin positiivista
Elämyskolmio on Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskuksen (LEO) kehittämä työkalu, jolla voidaan lisätä tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli elävöittää tapahtumapaikkana toiminutta Lasipalatsin aukiota. Työn tarkoitus tuli suoraan työn toimeksiantajien toivomuksesta.
Opinnäytetyön tekijä toimi tapahtuman tuottajana, jonka vastuualueisiin kuuluivat kaikki käytännön asioiden järjestelyt, yhteistyökumppanien hankinta ja tapahtuman markkinointi. Tuottaja teki tiivistä yhteistyötä työn toimeksiantajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tapahtuman suunnittelussa tekijä hyödynsi ideointimenetelmiä, kuten aivoriihtä ja ajatuskarttaa. Menetelmien tarkoituksena oli organisoida ja laajentaa suunnitteluprosessia. Työn toimeksiantajat ja yhteistyökumppanit osallistuivat aivoriihityöskentelyyn ja saivat hyvin mielipiteensä sekä ideansa esille. Työssä käytettiin myös benchmarking-menetelmää, jonka tarkoituksena oli saada tapahtumaan muualla hyväksi havaittuja elementtejä.
Elämyskolmion hyödyntämisen onnistumista tapahtumaprosessissa tekijä arvioi oman pohdintansa lisäksi toimeksiantajille ja yhteistyökumppaneille tehdyn kyselyn perusteella. Kyselyssä selvitettiin yleisesti tapahtuman onnistumista yhteistyökumppanien näkökulmasta. Tapahtuman onnistumista tekijä arvioi havainnoinnin lisäksi myös lapsilta saadun palautteen perusteella. Lapsilta palaute kerättiin tapahtumassa leikin muodossa. Kyselystä ja lapsilta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että tapahtuma oli huonosta säästä huolimatta onnistunut. Elämyskolmion hyödyntäminen tapahtuman suunnittelussa onnistui kohtalaisen hyvin, mutta tekijä koki sen vievän resursseja liikaa verrattuna siitä saatavaan mahdolliseen lisäarvoon. Myös kehitysideoita tulevaa varten syntyi, sillä tapahtumasta aiotaan tehdä jokavuotinen perinne. Muun muassa budjettia tapahtuman järjestämiseen kannattaisi tulevaisuudessa kasvattaa, sillä tapahtumaidea on mielenkiintoinen ja tämän vuoksi sen suunnitteluun kannattaa panostaa. Myös tuottajan työmäärää kannattaa vähentää esimerkiksi hankkimalla hänelle apulainen. Kaiken kaikkiaan tapahtumaprosessi sujui erittäin hyvin ja tapahtumasta saatu palaute oli hyvin positiivista