Myönteinen ajattelu opettajien työhyvinvoinnin edistäjänä
Hakala, Outi; Palovuori, Riitta (2013)
Hakala, Outi
Palovuori, Riitta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110816769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110816769
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli tutkia, vaikuttaako myönteinen ajattelu opettajien työhyvinvointiin. Kahden alakoulun opettajia pyydettiin kahden viikon ajan kirjoittamaan päivittäin, missä he itse onnistuivat, missä oppilaat onnistuivat ja miten työtoverit tekivät työpäivän paremmaksi. Tutkimusjakson alussa opettajat täyttivät alkukartoituslomakkeen, jossa kysyttiin taustatiedot ja pyydettiin kuvaamaan työpaikan nykyistä ilmapiiriä. Tutkimusjakson lopussa opettajat täyttivät loppukartoituslomakkeen, jossa he pohtivat kyselyn vaikutuksia omaan työhyvinvointiin. Tutkimukseen vastasi 14 naisopettajaa ja tutkimusaineistoa kertyi yhteensä 168 kyselylomaketta.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta ja vastausten luokittelussa käytettiin sisällönanalyysia. Alkukartoituksessa todettiin molempien alakoulujen työilmapiiri pääosin hyväksi, mutta ongelmia aiheutti molemmilla työpaikoilla kiire. Opettajat huomasivat osaavansa opettaa, olivat empaattisia, innostavia ja organisointikykyisiä. Oppilaat onnistuivat opettajien mielestä eniten vuorovaikutustaidoissa. Työkavereissa arvostettiin mukavaa yhdessäoloa ja vertaistuen saamista, minkä perusteella yhteisöllisyys ja me-henki todettiin tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijöiksi. Yleistä työilmapiirin paranemista työpaikoilla ei loppukartoituksessa huomattu, mutta omassa ajattelussaan opettajat huomasivat muutoksia. Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet opettajat huomasivat, että työpäivän aikana tapahtuneiden myönteisten asioiden kirjaaminen auttoi huomaamaan työn hyvät puolet, ja he olivat valmiita suosittelemaan vastaavaa tutkimusta myös muille kouluille.
Vaikka opettajan työpäivät ovat haastavia, tämä tutkimus osoitti, että myönteisten asioiden kirjaaminen auttoi opettajia huomaamaan, että jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Myönteisten asioiden korostaminen edistää työhyvinvointia siinä tapauksessa, jos työpaikan ilmapiiri ja työhyvinvointia edistävät asiat ovat ennestään kunnossa.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta ja vastausten luokittelussa käytettiin sisällönanalyysia. Alkukartoituksessa todettiin molempien alakoulujen työilmapiiri pääosin hyväksi, mutta ongelmia aiheutti molemmilla työpaikoilla kiire. Opettajat huomasivat osaavansa opettaa, olivat empaattisia, innostavia ja organisointikykyisiä. Oppilaat onnistuivat opettajien mielestä eniten vuorovaikutustaidoissa. Työkavereissa arvostettiin mukavaa yhdessäoloa ja vertaistuen saamista, minkä perusteella yhteisöllisyys ja me-henki todettiin tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijöiksi. Yleistä työilmapiirin paranemista työpaikoilla ei loppukartoituksessa huomattu, mutta omassa ajattelussaan opettajat huomasivat muutoksia. Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet opettajat huomasivat, että työpäivän aikana tapahtuneiden myönteisten asioiden kirjaaminen auttoi huomaamaan työn hyvät puolet, ja he olivat valmiita suosittelemaan vastaavaa tutkimusta myös muille kouluille.
Vaikka opettajan työpäivät ovat haastavia, tämä tutkimus osoitti, että myönteisten asioiden kirjaaminen auttoi opettajia huomaamaan, että jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Myönteisten asioiden korostaminen edistää työhyvinvointia siinä tapauksessa, jos työpaikan ilmapiiri ja työhyvinvointia edistävät asiat ovat ennestään kunnossa.