Ylivilkkaiden lasten vanhempien tukeminen : Ihmeelliset Vuodet -vanhempainryhmässä
Lampainen, Marika (2013)
Lampainen, Marika
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110716710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110716710
Tiivistelmä
Tein opinnäytetyöni Raision Perhekeskukseen, jossa kokoontui ylivilkkaiden lasten vanhemmista koostuva vertaisryhmä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää haastattelun avulla miten ylivilkkaiden lasten vanhempien vanhemmuus muuttui Ihmeelliset vuodet – vanhemmuusryhmän myötä. Ohjelmassa on erilaisia menetelmiä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan lasten käytöshäiriöihin. Tohtori Carolyn Webster-Stratton on kehittänyt Ihmeelliset vuodet – ohjelman Yhdysvalloissa.
Tässä opinnäytetyössä on käytetty menetelmänä Bikva-mallia. Sen tavoitteena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja luoda siten yhteys asiakkaiden ongelmien ja julkisen intervention välille. Mallin lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Asiakkailla on siis keskeinen rooli tässä mallissa. Asiakkaiden osallistamista perustellaan sillä, että heillä on tietoa, josta voi olla hyötyä julkisen sektorin kehittämisessä. Osallisten näkemykset ja kokemukset välitetään organisaation eri tasoille ja lopulta poliittisille päättäjille. Haastattelin ensin ryhmän vanhemmat ja sen jälkeen esittelin saamani tulokset kenttätyöntekijöille, tässä tapauksessa vanhemmuusryhmän vetäjille. Tämän jälkeen esittelin saadut tulokset vanhemmuusryhmän vetäjien esimiehille ja esimiehet hoitavat tulosten esittelyn luottamushenkilöille.
Tulokset kuvastavat yhdeksän haastatellun vanhemman kokemuksia vanhemmuuden muutoksesta Ihmeelliset vuodet – vanhemmuusryhmän aikana. Haastateltavat kokivat arkensa muuttuneen positiivisemmiksi vanhemmuusryhmässä opittujen myönteisten kasvatusmenetelmien ansiosta. Vanhemmuusryhmän myötä vanhemmat ovat oppineet kehumaan lastaan ja jättämään huomiotta negatiivisia asioita. Vanhemmat myös kokivat toimivansa johdonmukaisemmin kuin ennen ryhmässä oloa. Vanhemmuusryhmän jälkeen selvä muutos on näkynyt perheiden arjessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vanhemmat ovat muuttuneet käytökseltään positiivisemmiksi ja he ovat myönteisten kasvatusmenetelmien avulla oppineet kontrolloimaan ylivilkkaiden lastensa käytöstä. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus ja kommunikointi ovat parantuneet vanhemmuusryhmän myötä. Lisäksi lasten raivokohtauksien määrä ja niiden kesto ovat vähentyneet ja tämän myötä lasten itsetunto on parantunut vanhempien haastattelun mukaan. Vanhempien haastattelun mukaan lapset myös tulevat paremmin toimeen sisarustensa ja kavereidensa kanssa.
Tässä opinnäytetyössä on käytetty menetelmänä Bikva-mallia. Sen tavoitteena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja luoda siten yhteys asiakkaiden ongelmien ja julkisen intervention välille. Mallin lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Asiakkailla on siis keskeinen rooli tässä mallissa. Asiakkaiden osallistamista perustellaan sillä, että heillä on tietoa, josta voi olla hyötyä julkisen sektorin kehittämisessä. Osallisten näkemykset ja kokemukset välitetään organisaation eri tasoille ja lopulta poliittisille päättäjille. Haastattelin ensin ryhmän vanhemmat ja sen jälkeen esittelin saamani tulokset kenttätyöntekijöille, tässä tapauksessa vanhemmuusryhmän vetäjille. Tämän jälkeen esittelin saadut tulokset vanhemmuusryhmän vetäjien esimiehille ja esimiehet hoitavat tulosten esittelyn luottamushenkilöille.
Tulokset kuvastavat yhdeksän haastatellun vanhemman kokemuksia vanhemmuuden muutoksesta Ihmeelliset vuodet – vanhemmuusryhmän aikana. Haastateltavat kokivat arkensa muuttuneen positiivisemmiksi vanhemmuusryhmässä opittujen myönteisten kasvatusmenetelmien ansiosta. Vanhemmuusryhmän myötä vanhemmat ovat oppineet kehumaan lastaan ja jättämään huomiotta negatiivisia asioita. Vanhemmat myös kokivat toimivansa johdonmukaisemmin kuin ennen ryhmässä oloa. Vanhemmuusryhmän jälkeen selvä muutos on näkynyt perheiden arjessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vanhemmat ovat muuttuneet käytökseltään positiivisemmiksi ja he ovat myönteisten kasvatusmenetelmien avulla oppineet kontrolloimaan ylivilkkaiden lastensa käytöstä. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus ja kommunikointi ovat parantuneet vanhemmuusryhmän myötä. Lisäksi lasten raivokohtauksien määrä ja niiden kesto ovat vähentyneet ja tämän myötä lasten itsetunto on parantunut vanhempien haastattelun mukaan. Vanhempien haastattelun mukaan lapset myös tulevat paremmin toimeen sisarustensa ja kavereidensa kanssa.