Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kokemuksia ja toiveita palveluista : "En toivo mitään luksusta, kunhan palveluilla varmistetaan ihmisarvoinen elämä ja koko perheen toimintakyky ja normaali arki."
Kettunen, Hanna; Sykkö, Tuula (2013)
Kettunen, Hanna
Sykkö, Tuula
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110416552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110416552
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Joensuun vammaispalveluiden asiakkaana olevien erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kokemuksia palveluista, arjen haasteista ja tuen tarpeesta sekä vertaistuesta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Joensuun kaupungin vammaispalvelut. Tavoitteena oli saada perheiden ääni kuuluviin palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin postitse 70:lle Joensuun vammaispalvelujen asiakkaana olevalle 0–10-vuotiaiden lasten perheelle. Aineisto käsiteltiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tuo haasteita vanhempien jaksamiselle, ajan riittävyydelle ja toisten sisarusten huomioimiselle. Tukea kaivattiin erityisesti arjen asioiden helpottamiseen ja sitä kautta koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen. Suurin osa vastaajista koki palvelujen hakemisen haasteelliseksi. Palvelujen hakemuskäytäntöjen yksinkertaistaminen ja tuen saamisen yhdenmukaistaminen helpottaisi arkea merkittävästi. Perheet toivoivat yksilöllisiä, oman tilanteen huomioivia palveluja. Vertaistuki koettiin tärkeäksi ja toiminnan toivottiin tapahtuvan lähellä kotia.
Jatkotutkimus voitaisiin tehdä henkilökohtaistamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille ja toisaalta kuntien taloudelle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Joensuun vammaispalveluiden asiakkaana olevien erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kokemuksia palveluista, arjen haasteista ja tuen tarpeesta sekä vertaistuesta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Joensuun kaupungin vammaispalvelut. Tavoitteena oli saada perheiden ääni kuuluviin palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin postitse 70:lle Joensuun vammaispalvelujen asiakkaana olevalle 0–10-vuotiaiden lasten perheelle. Aineisto käsiteltiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tuo haasteita vanhempien jaksamiselle, ajan riittävyydelle ja toisten sisarusten huomioimiselle. Tukea kaivattiin erityisesti arjen asioiden helpottamiseen ja sitä kautta koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen. Suurin osa vastaajista koki palvelujen hakemisen haasteelliseksi. Palvelujen hakemuskäytäntöjen yksinkertaistaminen ja tuen saamisen yhdenmukaistaminen helpottaisi arkea merkittävästi. Perheet toivoivat yksilöllisiä, oman tilanteen huomioivia palveluja. Vertaistuki koettiin tärkeäksi ja toiminnan toivottiin tapahtuvan lähellä kotia.
Jatkotutkimus voitaisiin tehdä henkilökohtaistamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille ja toisaalta kuntien taloudelle.