Laajat terveystarkastukset alakouluissa : käytännön toteutus ja kehittämisehdotukset Turun terveydenhoitajien näkökulmasta
Hotanen, Katja; Jerva, Hannah; Lindholm, Jenna (2013)
Hotanen, Katja
Jerva, Hannah
Lindholm, Jenna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316279
Tiivistelmä
Laajat terveystarkastukset otettiin käyttöön Suomessa äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä peruskouluissa vuonna 2011. Niiden tavoitteena on seurata kokonaisvaltaisesti koko perheen terveydentilaa ja hyvinvointia sekä tunnistaa riittävän ajoissa tuen tarpeessa olevat perheet.
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia, miten laajat terveystarkastukset ja niiden tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet ja miten niitä voisi vielä kehittää. Aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2013 aikana haastattelemalla 17 Turun alakoulujen terveydenhoitajaa. Teemahaastattelut on toteutettu yksilöhaastatteluina. Työ esiteltiin syksyllä 2013 terveydenhoitajille sekä työstettiin tiivistelmä tuloksista.
Keskeiset tulokset ovat ajan ja resurssien puute. Sen vuoksi laajat terveystarkastukset eivät toteudu täysin asetuksen mukaisesti. Oppilaan ja perheiden yksilöllinen terveysneuvonta ja ohjaus jäävät vähäisiksi. Laaja terveystarkastus nostaa esiin huolenaiheita, mutta huoliin ei kyetä puuttumaan riittävästi eikä järjestämään jatko-ohjausta sitä tarvitseville. Koululääkäreiden suuri vaihtuvuus tuo omat haasteensa laajojen terveystarkastusten toteuttamiselle.
Terveydenhoitajat ovat tyytyväisiä laajojen terveystarkastusten lakisääteisyyteen ja siihen, että ohjeistus on valtakunnallisesti sama. Heidän mielestään uusi järjestelmä luontevoittaa vuorovaikutusta perheiden kanssa. Laajojen terveystarkastusten ansiosta perheellä, terveydenhoitajalla ja lääkärillä on mahdollisuus keskustella huolista puolin ja toisin.
Terveydenhoitajien mukaan lääkärit tulisi kouluttaa paremmin kouluterveydenhuoltoon, jotta laajat terveystarkastukset toteutuisivat laadukkaammin. Lomakkeiden käsittelyä pitäisi järkeistää niin, ettei sinällään välttämätön tehtävä veisi kohtuuttomasti terveydenhoitajien työaikaa. Oppilaiden ja perheiden jatko-ohjaus kaipaa selkeitä ohjeita. Ja mikä olennaista – terveys- ja sosiaalihuollon asiakaspaikkoja pitäisi lisätä.
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia, miten laajat terveystarkastukset ja niiden tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet ja miten niitä voisi vielä kehittää. Aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2013 aikana haastattelemalla 17 Turun alakoulujen terveydenhoitajaa. Teemahaastattelut on toteutettu yksilöhaastatteluina. Työ esiteltiin syksyllä 2013 terveydenhoitajille sekä työstettiin tiivistelmä tuloksista.
Keskeiset tulokset ovat ajan ja resurssien puute. Sen vuoksi laajat terveystarkastukset eivät toteudu täysin asetuksen mukaisesti. Oppilaan ja perheiden yksilöllinen terveysneuvonta ja ohjaus jäävät vähäisiksi. Laaja terveystarkastus nostaa esiin huolenaiheita, mutta huoliin ei kyetä puuttumaan riittävästi eikä järjestämään jatko-ohjausta sitä tarvitseville. Koululääkäreiden suuri vaihtuvuus tuo omat haasteensa laajojen terveystarkastusten toteuttamiselle.
Terveydenhoitajat ovat tyytyväisiä laajojen terveystarkastusten lakisääteisyyteen ja siihen, että ohjeistus on valtakunnallisesti sama. Heidän mielestään uusi järjestelmä luontevoittaa vuorovaikutusta perheiden kanssa. Laajojen terveystarkastusten ansiosta perheellä, terveydenhoitajalla ja lääkärillä on mahdollisuus keskustella huolista puolin ja toisin.
Terveydenhoitajien mukaan lääkärit tulisi kouluttaa paremmin kouluterveydenhuoltoon, jotta laajat terveystarkastukset toteutuisivat laadukkaammin. Lomakkeiden käsittelyä pitäisi järkeistää niin, ettei sinällään välttämätön tehtävä veisi kohtuuttomasti terveydenhoitajien työaikaa. Oppilaiden ja perheiden jatko-ohjaus kaipaa selkeitä ohjeita. Ja mikä olennaista – terveys- ja sosiaalihuollon asiakaspaikkoja pitäisi lisätä.