Nuorten maahanmuuttajatyttöjen työllistyminen pääkaupunkiseudulla
Mohamed, Asha; Shafae, Leila (2013)
Mohamed, Asha
Shafae, Leila
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316277
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on nuorten suomen kieltä puhuvien pääkaupunkiseudulla asuvien maa-hanmuuttajatyttöjen työllistyminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maahanmuut-tajatyttöjen tämänhetkinen työllisyystilanne, syitä siihen ja heidän kokemuksiaan työelämästä. Tutkimuksen tavoitteena oli pohtia tehokkaita toimenpiteitä nuorten maahanmuuttajatyttöjen työttömyyden lieventämiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui muun muassa maahanmuuton peruskäsitteistä, kotoutumisprosessista, maahanmuuttajapalveluista, perus- ja ihmisoikeuksista sekä tilastoista teorian tueksi. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmeatoista 15–29 vuotiasta maahanmuuttajatyttöä heidän kokemuksistaan työelämästä, maahanmuuttajatyttöjen työttömyyden syistä sekä kehittämistoimista työttömyyden lieventämiseksi. Haastateltavista kahdeksan oli työssäkäyviä ja viisi työttömiä. Lisäksi haastateltiin kahta Työvoimatoimiston asiantuntijaa ja Helsingin kaupungin maahanmuuttoasiain johtajalta pyydettiin kommentti tuloksiin liittyen. Lisäksi laadimme oppaan maahanmuuttajatytöille koskien heidän oikeuksiaan työpaikalla.
Tutkimuksen tulosten perusteella maahanmuuttajatytöt haluavat tehdä työtä ja pitävät Suomea mahdollisuuksien maana erityisesti koulutuksen suhteen. Nykyään maahanmuuttajavanhemmatkin suhtautuvat maahanmuuttajatyttöjen kouluttautumiseen ja työntekoon positiivisesti. Monikulttuurisuuden kasvun myötä myös työnantajien asenne on muuttunut positiivisemmaksi maahanmuuttajatyövoimaa kohtaan. Tutkimuksessa tuli ilmi, että työnsaantiin vaikuttaa muun muassa henkilön uskonto, kulttuuri, ulkonäkö, koulutus ja työkokemus. Kuitenkin työnsaannissa tärkeimpinä tekijöinä nähtiin henkilön sisäinen motivaatio, oma asenne ja suhtautuminen työntekoon. Uskomme tämän sukupolven omaavan ja kehittävän kyseisiä ominaisuuksia ja tahtovan kehittyä ja menestyä niin kouluttautumisessa kuin työelämässä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui muun muassa maahanmuuton peruskäsitteistä, kotoutumisprosessista, maahanmuuttajapalveluista, perus- ja ihmisoikeuksista sekä tilastoista teorian tueksi. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmeatoista 15–29 vuotiasta maahanmuuttajatyttöä heidän kokemuksistaan työelämästä, maahanmuuttajatyttöjen työttömyyden syistä sekä kehittämistoimista työttömyyden lieventämiseksi. Haastateltavista kahdeksan oli työssäkäyviä ja viisi työttömiä. Lisäksi haastateltiin kahta Työvoimatoimiston asiantuntijaa ja Helsingin kaupungin maahanmuuttoasiain johtajalta pyydettiin kommentti tuloksiin liittyen. Lisäksi laadimme oppaan maahanmuuttajatytöille koskien heidän oikeuksiaan työpaikalla.
Tutkimuksen tulosten perusteella maahanmuuttajatytöt haluavat tehdä työtä ja pitävät Suomea mahdollisuuksien maana erityisesti koulutuksen suhteen. Nykyään maahanmuuttajavanhemmatkin suhtautuvat maahanmuuttajatyttöjen kouluttautumiseen ja työntekoon positiivisesti. Monikulttuurisuuden kasvun myötä myös työnantajien asenne on muuttunut positiivisemmaksi maahanmuuttajatyövoimaa kohtaan. Tutkimuksessa tuli ilmi, että työnsaantiin vaikuttaa muun muassa henkilön uskonto, kulttuuri, ulkonäkö, koulutus ja työkokemus. Kuitenkin työnsaannissa tärkeimpinä tekijöinä nähtiin henkilön sisäinen motivaatio, oma asenne ja suhtautuminen työntekoon. Uskomme tämän sukupolven omaavan ja kehittävän kyseisiä ominaisuuksia ja tahtovan kehittyä ja menestyä niin kouluttautumisessa kuin työelämässä.