Hapanta ja makeaa : Juomien happojen ja makeutusaineiden vaikutukset hammasterveyteen
Kuulasmaa, Tiina; Luukkonen, Sari (2013)
Kuulasmaa, Tiina
Luukkonen, Sari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102216254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102216254
Tiivistelmä
Happamien ja makeutettujen juomien kulutus on ollut viime vuosikymmeninä kasvussa. Suomessa kulutuksen kasvu on pysähtynyt 2000-luvulla, mutta juomia kulutetaan edelleen runsaasti. Happamien ja makeutettujen juomien säännöllisen nauttimisen on osoitettu olevan hampaille haitallista.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tämänhetkinen tutkimustieto juomissa olevien happojen ja makeutusaineiden vaikutuksista hampaisiin sekä niistä tekijöistä, joilla haitallisia vaikutuksia hampaisiin voidaan vähentää. Työtä ohjasivat seuraavat kysymykset: Mitä vaikutuksia juomissa olevilla hapoilla ja makeutusaineilla on hampaisiin? Mitkä ovat ne tekijät, joiden perusteella juomien haitallisuutta hampaille voidaan arvioida? Miten juomissa olevien happojen ja makeutusaineiden haittoja hammasterveydelle voidaan vähentää?
Työn toimeksiantaja oli Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen yksikkö. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä kliinisen ravitsemuksen yksikössä työskentelevien ravitsemusterapeuttien valmiuksia ohjata asiakkaitaan hampaiden terveyttä säilyttäviin ja edistäviin juomatapoihin ja suun omahoitotottumuksiin.
Lähes kaikki happamat juomat aiheuttavat hampaiden eroosiota. Juomiin lisätyt hiilihydraattimakeuttajat lisäävät kariesriskiä ja tehostavat happojen eroosiovaikutuksia. Happamien juomien eroosiopotentiaaliin vaikuttavat juoman pH, neutraloitava happamuus, happojen kyky sitoa kalsiumia sekä mineraalipitoisuus. Happamien ja makeutettujen juomien aiheuttamien hammasvaurioiden riski kasvaa, jos juomia nautitaan tiheästi, pidetään suussa pitkään ennen nielemistä tai purskutellaan suussa. Välitön mekaaninen rasitus, esimerkiksi hampaiden harjaaminen happaman juoman nauttimisen jälkeen lisää hammasvaurioiden riskiä. Happamien juomien aiheuttamaa eroosio- ja kariesriskiä voidaan pienentää kiinnittämällä huomiota juomatapoihin sekä suun omahoitotottumuksiin. Happamien juomien koostumusta muuttamalla on mahdollisuus vähentää niiden eroosiopotentiaalia. Myös suun omahoitotuotteita voidaan kehittää eroosiolta suojaavaan suuntaan.
Kirjallisuuskatsaus toimii perehtymismateriaalina ja käsikirjana ravitsemusterapeuteille, ja liitteinä olevat taulukot tukevat päivittäistä potilastyötä. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää myös muut ravitsemuksen kanssa tekemisissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset, esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhoitajat sekä suun terveydenhoidon ammattilaiset ja opiskelijat. Opinnäytetyö luo pohjan yhteistyölle Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen yksikön kanssa, ja jatkossa opinnäytetyön pohjalta on mahdollista kehittää suun terveydenhoidon potilasohjeita yksikön eri potilasryhmille.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tämänhetkinen tutkimustieto juomissa olevien happojen ja makeutusaineiden vaikutuksista hampaisiin sekä niistä tekijöistä, joilla haitallisia vaikutuksia hampaisiin voidaan vähentää. Työtä ohjasivat seuraavat kysymykset: Mitä vaikutuksia juomissa olevilla hapoilla ja makeutusaineilla on hampaisiin? Mitkä ovat ne tekijät, joiden perusteella juomien haitallisuutta hampaille voidaan arvioida? Miten juomissa olevien happojen ja makeutusaineiden haittoja hammasterveydelle voidaan vähentää?
Työn toimeksiantaja oli Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen yksikkö. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä kliinisen ravitsemuksen yksikössä työskentelevien ravitsemusterapeuttien valmiuksia ohjata asiakkaitaan hampaiden terveyttä säilyttäviin ja edistäviin juomatapoihin ja suun omahoitotottumuksiin.
Lähes kaikki happamat juomat aiheuttavat hampaiden eroosiota. Juomiin lisätyt hiilihydraattimakeuttajat lisäävät kariesriskiä ja tehostavat happojen eroosiovaikutuksia. Happamien juomien eroosiopotentiaaliin vaikuttavat juoman pH, neutraloitava happamuus, happojen kyky sitoa kalsiumia sekä mineraalipitoisuus. Happamien ja makeutettujen juomien aiheuttamien hammasvaurioiden riski kasvaa, jos juomia nautitaan tiheästi, pidetään suussa pitkään ennen nielemistä tai purskutellaan suussa. Välitön mekaaninen rasitus, esimerkiksi hampaiden harjaaminen happaman juoman nauttimisen jälkeen lisää hammasvaurioiden riskiä. Happamien juomien aiheuttamaa eroosio- ja kariesriskiä voidaan pienentää kiinnittämällä huomiota juomatapoihin sekä suun omahoitotottumuksiin. Happamien juomien koostumusta muuttamalla on mahdollisuus vähentää niiden eroosiopotentiaalia. Myös suun omahoitotuotteita voidaan kehittää eroosiolta suojaavaan suuntaan.
Kirjallisuuskatsaus toimii perehtymismateriaalina ja käsikirjana ravitsemusterapeuteille, ja liitteinä olevat taulukot tukevat päivittäistä potilastyötä. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää myös muut ravitsemuksen kanssa tekemisissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset, esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhoitajat sekä suun terveydenhoidon ammattilaiset ja opiskelijat. Opinnäytetyö luo pohjan yhteistyölle Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen yksikön kanssa, ja jatkossa opinnäytetyön pohjalta on mahdollista kehittää suun terveydenhoidon potilasohjeita yksikön eri potilasryhmille.