Alle kouluikäisen autismikirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumisen arviointi
Ritva, Hanna; Andersson, Sanni (2013)
Ritva, Hanna
Andersson, Sanni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101516132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101516132
Tiivistelmä
Suomessa noin 50 000 ihmistä kuuluu autismikirjoon ja heistä viides osa on autistisia. Autismikirjo sisältää monia yksilöön vaikuttavia heikkouksia sekä myös monia vahvuuksia. Yksilöllisesti suunnitellun varhaiskuntoutuksen sekä koulutuksen järjestelyiden voimin yhä suurempi osa autismikirjon ihmisistä pystyy hyödyntämään vahvuuksiaan arkielämää tukevalla tavalla. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2013, b) Tämän vuoksi on tärkeää kyetä löytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen autismiin viittaavat kehitykselliset erityispiirteet, jolloin pystytään takaamaan lapselle mahdollisimman varhain aloitettu yksilöllinen kuntoutus. Tämän avulla kyetään hyödyntämään lapsen vahvuuksia ja huomioimaan heikkoudet. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HYKS:in Naisten- ja Lastentautien tulosyksikköön kuuluvan autismi-päiväkeskus L13 kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten alle kouluikäisen autisminkirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista voidaan arvioida. Opinnäytetyö tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä mitkä ovat keskeiset seikat kun arvioidaan alla kouluikäistä autisminkirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista. Tutkimustehtävinä olivat: Millä keinoin arvioidaan alle kouluikäisen autisminkirjonhäiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista? Mihin kehityksellisiin ja persoonallisuudenpiirteisiin tulee kiinnittää huomiota alle kouluikäisen autisminkirjonhäiriöstä kärsivän lapsen arvioinnissa?. Aineisto valittiin erilaisia tietokantoja käyttämällä. Tutkimustehtäviin vastaavia väitöskirjoja ja tutkimusartikkeleita valittiin yhteensä 12. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan autismikirjon häiriöstä kärsivää lasta arvioitaessa tulisi huomioida kasvu aktiivisuus, leikkitaidot, havainnointikyky, tunteiden-, unen ja syömisen säätely, tunne-elämän häiriöt, aistireaktiot, aistien ilmaisu, puheen tuotto, sanallinen ilmaisu, puheen ymmärrys ja -kehitys, elekieli, non-verbaalin viestinnän tulkinta, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, sosiaalinen kehittyminen ja käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, motorinen koordinaatiokyky ja motorinen kehitys, maneerit, stereotypiat ja arkielämän toiminnot sekä sukupuolijakauma. Arvioitaessa autismikirjon häiriöstä kärsivää lasta tulee verrata näiden piirteiden esiintymistä ja niiden laajuutta ja näkyvyyttä siihen tilaan mitä ne olivat ennen kuntoutuksen ja hoidon alkua ja mitä ne ovat tällä hetkellä. Lapsen edistyminen näillä alueilla näkyy parhaiten arjesta selviytymisessä ja vanhempien haastattelu ja heidän tekemien havaintojen huomiointi on olennainen osa kuntoutumisen arviointia, lisäksi päivähoidon ja erityistyöntekijöiden tekemien havaintojen avulla voidaan selvittää lapsen edistymistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten alle kouluikäisen autisminkirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista voidaan arvioida. Opinnäytetyö tehtiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä mitkä ovat keskeiset seikat kun arvioidaan alla kouluikäistä autisminkirjon häiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista. Tutkimustehtävinä olivat: Millä keinoin arvioidaan alle kouluikäisen autisminkirjonhäiriöstä kärsivän lapsen kuntoutumista? Mihin kehityksellisiin ja persoonallisuudenpiirteisiin tulee kiinnittää huomiota alle kouluikäisen autisminkirjonhäiriöstä kärsivän lapsen arvioinnissa?. Aineisto valittiin erilaisia tietokantoja käyttämällä. Tutkimustehtäviin vastaavia väitöskirjoja ja tutkimusartikkeleita valittiin yhteensä 12. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan autismikirjon häiriöstä kärsivää lasta arvioitaessa tulisi huomioida kasvu aktiivisuus, leikkitaidot, havainnointikyky, tunteiden-, unen ja syömisen säätely, tunne-elämän häiriöt, aistireaktiot, aistien ilmaisu, puheen tuotto, sanallinen ilmaisu, puheen ymmärrys ja -kehitys, elekieli, non-verbaalin viestinnän tulkinta, vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, sosiaalinen kehittyminen ja käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa, motorinen koordinaatiokyky ja motorinen kehitys, maneerit, stereotypiat ja arkielämän toiminnot sekä sukupuolijakauma. Arvioitaessa autismikirjon häiriöstä kärsivää lasta tulee verrata näiden piirteiden esiintymistä ja niiden laajuutta ja näkyvyyttä siihen tilaan mitä ne olivat ennen kuntoutuksen ja hoidon alkua ja mitä ne ovat tällä hetkellä. Lapsen edistyminen näillä alueilla näkyy parhaiten arjesta selviytymisessä ja vanhempien haastattelu ja heidän tekemien havaintojen huomiointi on olennainen osa kuntoutumisen arviointia, lisäksi päivähoidon ja erityistyöntekijöiden tekemien havaintojen avulla voidaan selvittää lapsen edistymistä.