Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Venyttelyharjoittelun vaikutus terveyteen liittyvään elämänlaatuun kroonisesta selkäkivusta kärsivillä : hengitys ja rentoutuminen venyttelyn tukena
Kyllönen, Sanna; Laaksonen, Piia (2013)
Kyllönen, Sanna
Laaksonen, Piia
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101416105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013101416105
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko kroonisesta selkäkivusta kärsivien säännöllisellä staattisella venyttelyllä vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun, ja pystytäänkö venyttelyllä vaikuttamaan yksilön subjektiivisiin kipukokemuksiin. Staattisen venyttelyn lisäksi harjoituksiin lisättiin hengityksen tehostaminen ja rentoutuminen. Työn toisena tarkoituksena oli selvittää, miksi kroonisesta selkäkivusta kärsivät haluavat ohjattua venyttelyä.
Opinnäytetyö sisälsi sekä kvantitatiivisen, että kvalitatiivisen tutkimuksen. Mittausmenetelminä olivat RAND-36 -elämänlaadun mittari ja avoin kyselylomake. Tutkimus koostui venyttelyinterventiosta, johon kuuluivat neljä ohjattua harjoituskertaa sekä kahden ja puolen kuukauden mittainen omatoiminen harjoittelujakso. Kohderyhmänä oli kaksikymmentä 39–75 –vuotiasta henkilöä, jotka kärsivät kroonisesta selkäkivusta. Tulosten tarkastelu tapahtui omatoimisen venyttelyosuuden jälkeen, jolloin analysoitiin harjoittelun alussa ja lopussa täytetyt kyselylomakkeet sekä ryhmäläisten omat kokemukset avointen kysymysten muodossa.
RAND-36 tuloksia analysoidessa ei saatu tilastollisesti merkittäviä muutoksia terveyteen liittyvän elämänlaadun kohdalla. Keskiarvollisesti suurin muutos positiiviseen suuntaan kohderyhmän kohdalla oli kivuttomuudessa (ka ennen 54,7 ja ka jälkeen 61,3) ja fyysisessä roolitoiminnassa (ka ennen 59,2 ja jälkeen ka 67,1). Avointen kysymysten perusteella yleisimmiksi motiiveiksi hakeutua venyttelyryhmään nousivat psyykkiset tekijät (n=9), kuten hyvinvoinnin lisääminen oppimalla selän itsehoitoa, hyvän olon tuottaminen ja liikunnan ilon kokeminen. Harjoittelujakson jälkeen suurimmalla osalla ryhmäläisistä omien subjektiivisten kokemusten perusteella notkeus oli lisääntynyt ja jäykkyys vähentynyt (n=11). He myös kokivat selän voivan paremmin ja selkäkipujen vähentyneen (n=9).
Tuloksista voidaan päätellä, että venyttelyharjoittelu yksin ei riitä kroonisen selkäkivun hoidossa. Avointen kysymysten kautta voidaan kuitenkin tehdä johtopäätös, että venyttely yhdistettynä hengitykseen ja rentoutumiseen voi auttaa kroonisen kivun kokemisessa yksilön psyykkisellä puolella. Tällöin hyvinvoivan olotilan kautta myös selkäkivut vähenevät.
Opinnäytetyö sisälsi sekä kvantitatiivisen, että kvalitatiivisen tutkimuksen. Mittausmenetelminä olivat RAND-36 -elämänlaadun mittari ja avoin kyselylomake. Tutkimus koostui venyttelyinterventiosta, johon kuuluivat neljä ohjattua harjoituskertaa sekä kahden ja puolen kuukauden mittainen omatoiminen harjoittelujakso. Kohderyhmänä oli kaksikymmentä 39–75 –vuotiasta henkilöä, jotka kärsivät kroonisesta selkäkivusta. Tulosten tarkastelu tapahtui omatoimisen venyttelyosuuden jälkeen, jolloin analysoitiin harjoittelun alussa ja lopussa täytetyt kyselylomakkeet sekä ryhmäläisten omat kokemukset avointen kysymysten muodossa.
RAND-36 tuloksia analysoidessa ei saatu tilastollisesti merkittäviä muutoksia terveyteen liittyvän elämänlaadun kohdalla. Keskiarvollisesti suurin muutos positiiviseen suuntaan kohderyhmän kohdalla oli kivuttomuudessa (ka ennen 54,7 ja ka jälkeen 61,3) ja fyysisessä roolitoiminnassa (ka ennen 59,2 ja jälkeen ka 67,1). Avointen kysymysten perusteella yleisimmiksi motiiveiksi hakeutua venyttelyryhmään nousivat psyykkiset tekijät (n=9), kuten hyvinvoinnin lisääminen oppimalla selän itsehoitoa, hyvän olon tuottaminen ja liikunnan ilon kokeminen. Harjoittelujakson jälkeen suurimmalla osalla ryhmäläisistä omien subjektiivisten kokemusten perusteella notkeus oli lisääntynyt ja jäykkyys vähentynyt (n=11). He myös kokivat selän voivan paremmin ja selkäkipujen vähentyneen (n=9).
Tuloksista voidaan päätellä, että venyttelyharjoittelu yksin ei riitä kroonisen selkäkivun hoidossa. Avointen kysymysten kautta voidaan kuitenkin tehdä johtopäätös, että venyttely yhdistettynä hengitykseen ja rentoutumiseen voi auttaa kroonisen kivun kokemisessa yksilön psyykkisellä puolella. Tällöin hyvinvoivan olotilan kautta myös selkäkivut vähenevät.