Etelä-Karjalan keskussairaalan opastusjärjestelmän kehittäminen
Granqvist, Henna (2013)
Granqvist, Henna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092315473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092315473
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Etelä-Karjalan keskussairaalan opastusjärjestelmää. Opinnäytetyön keskeisenä tarkoituksena oli koota yhteen tietoa sairaalaopastamisesta ja hankkia käyttäjätietoa kehittämiskohteena olevassa aidossa toimintaympäristössä. Opinnäytetyössä käytettiin Living Labin kaltaista kehittämismenetelmää, joka on monia osapuolia osallistava työskentelytapa. Living Labin tarkoituksena on tarjota käyttäjille tilaisuus osallistua kehitystyöhön yhdessä asiantuntijoiden, julkisen toimijan ja yritysten kanssa.
Opastus kokonaisuudessaan kattaa paitsi sähköinen opastusjärjestelmän, fyy-siset opasteet ja itseilmoittautumissovelluksen antamat kulkuohjeet myös asiakkaalle annetun ennakkoinformaation, koska opastuksessa on kyse loogisesti jatkuvasta kokonaisuudesta. Käytettävyyden perusperiaatteita kunnioittava opastus tarjoaa sairaalassa liikkuvalle mahdollisuuden hyödyntää opastusta niin hyvin kuin hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa ja valmiuksiensa varassa on mahdollista. Ratkaisevia tekijöitä ovat käyttäjien toimintatavat, tarpeet ja tämän tiedon hyödyntäminen niin hyvin kuin se käytännössä on mahdollista. Käyttäjätietoa hankittiin opastustarpeiden laskennan (N=412), strukturoidun piilohavainnoinnin (N=90) ja haastattelujen (N=25) avulla. Haastattelu sisälsi rakenteisia kysymyksiä sekä kolme avointa kysymystä, joiden avulla saatiin tietoa käyttäjien kokemuksista ja tarpeista opastamiseen liittyen.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi mallinnus toimivasta opastusjärjestelmästä sekä kehittämisehdotukset opastamiseen. Merkittävänä uudistuksena voidaan pitää opastuksen painottamista enemmän ennakoivaan suuntaan. Näkyvimpiä muutoksia opastamisen nykytilaan verrattuna ovat fyysisessä opastuksessa käytettävän informaation karsiminen ja rakennuksen osien sekä odotustilojen nimeämisen muutokset. Opinnäytetyön perusteella opastamiseen tulee luoda uusi toimintakulttuuri, joka tukee uudistusten täytäntöönpanoa. Uutta toimintakulttuuria edellytetään, jotta opastamisen muutokset juurtuvat henkilöstön ajattelutapaan ja siten myös suulliseen opastamiseen. Uudistusehdotuksissa on pidetty silmällä tulevaisuuden kehitysnäkymiä siten, että sähköisten asiointikanavien käytön yleistyessä sairaalaopastamisen taso ei heikkene.
Opastus kokonaisuudessaan kattaa paitsi sähköinen opastusjärjestelmän, fyy-siset opasteet ja itseilmoittautumissovelluksen antamat kulkuohjeet myös asiakkaalle annetun ennakkoinformaation, koska opastuksessa on kyse loogisesti jatkuvasta kokonaisuudesta. Käytettävyyden perusperiaatteita kunnioittava opastus tarjoaa sairaalassa liikkuvalle mahdollisuuden hyödyntää opastusta niin hyvin kuin hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa ja valmiuksiensa varassa on mahdollista. Ratkaisevia tekijöitä ovat käyttäjien toimintatavat, tarpeet ja tämän tiedon hyödyntäminen niin hyvin kuin se käytännössä on mahdollista. Käyttäjätietoa hankittiin opastustarpeiden laskennan (N=412), strukturoidun piilohavainnoinnin (N=90) ja haastattelujen (N=25) avulla. Haastattelu sisälsi rakenteisia kysymyksiä sekä kolme avointa kysymystä, joiden avulla saatiin tietoa käyttäjien kokemuksista ja tarpeista opastamiseen liittyen.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi mallinnus toimivasta opastusjärjestelmästä sekä kehittämisehdotukset opastamiseen. Merkittävänä uudistuksena voidaan pitää opastuksen painottamista enemmän ennakoivaan suuntaan. Näkyvimpiä muutoksia opastamisen nykytilaan verrattuna ovat fyysisessä opastuksessa käytettävän informaation karsiminen ja rakennuksen osien sekä odotustilojen nimeämisen muutokset. Opinnäytetyön perusteella opastamiseen tulee luoda uusi toimintakulttuuri, joka tukee uudistusten täytäntöönpanoa. Uutta toimintakulttuuria edellytetään, jotta opastamisen muutokset juurtuvat henkilöstön ajattelutapaan ja siten myös suulliseen opastamiseen. Uudistusehdotuksissa on pidetty silmällä tulevaisuuden kehitysnäkymiä siten, että sähköisten asiointikanavien käytön yleistyessä sairaalaopastamisen taso ei heikkene.