Työkierto : Suunnitelmallinen keino kehittää työyhteisöä
Kuulusa, Reeta (2013)
Kuulusa, Reeta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091815392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091815392
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia työkierrosta ja sen kehittämistarpeista eräässä aluesairaalassa. Mitkä tekijät he kokivat edistävinä tai estävinä sairaanhoitajien työkiertoon osallistumiseksi. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja työkierron kehittämiseen osastoilla, laajentamalla näin henkilökunnan osaamista. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää miten aluesairaalan hoitohenkilökunta koki työkierron apuna työssä jaksamisessa ja ammattitaidon ylläpidossa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä ja yhden avoimen kysymyksen. Kysely toteutettiin anonyymisti. Kyselyyn (n=104) vastasi 56 hoitotyöntekijää; 42 sairaanhoitajaa, 9 mielenterveyshoitajaa ja 5 muuta hoitoalan ammattilaista, vastausprosentin ollessa 54 %. Aineiston analysoinnissa käytin apuna Excel ohjelmaa ja tulokset olen esittänyt taulukoilla ja tekstillä.
Opinnäytetyön kyselyn tulosten perusteella työkierto aluesairaalassa jakoi mielipiteitä. Työkiertoon osallistuneet hoitajat kokivat työkierron keskimääräisesti myönteisempänä kuin hoitajat, jotka eivät olleet osallistuneet työkiertoon. Negatiivisia ajatuksia työkierrosta oli enemmän hoitajilla, jotka olivat olleet hoitoalalla 1-5 vuotta. Siirtyminen työkiertoon osastojen välillä koettiin myönteiseksi, vastaanotto osastoilla oli hyvä ja työkiertoon lähdettiin mielellään ja vapaaehtoisesti. Hoitajat kokivat työkierron tukevan heidän työssä jaksamistaan ja kehittävän heidän ammatillista osaamistaan. Myös arvostus toisen osaston työtä kohtaan kasvoi työkierron aikana. Puutteita oli kuitenkin havaittavissa perehdytyksessä, työnantajan tuessa ja yhteisten, sekä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisessa.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aluesairaalan työkierron suunnittelussa jatkossa. Tuloksia voidaan käyttää myös apuna kehityskeskusteluissa ja kehittämisehdotuksina osastotunneilla. Työkierron hyöty on huono ilman toteutuneita tavoitteita. Huomiota tulisi kiinnittää jatkossa yhteisiin päämääriin ja työkierron suunnitelmallisuuteen, kuten työkierron kestoon, tavoitteiden asettamiseen ja työkiertäjien kattavaan perehdytykseen.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä ja yhden avoimen kysymyksen. Kysely toteutettiin anonyymisti. Kyselyyn (n=104) vastasi 56 hoitotyöntekijää; 42 sairaanhoitajaa, 9 mielenterveyshoitajaa ja 5 muuta hoitoalan ammattilaista, vastausprosentin ollessa 54 %. Aineiston analysoinnissa käytin apuna Excel ohjelmaa ja tulokset olen esittänyt taulukoilla ja tekstillä.
Opinnäytetyön kyselyn tulosten perusteella työkierto aluesairaalassa jakoi mielipiteitä. Työkiertoon osallistuneet hoitajat kokivat työkierron keskimääräisesti myönteisempänä kuin hoitajat, jotka eivät olleet osallistuneet työkiertoon. Negatiivisia ajatuksia työkierrosta oli enemmän hoitajilla, jotka olivat olleet hoitoalalla 1-5 vuotta. Siirtyminen työkiertoon osastojen välillä koettiin myönteiseksi, vastaanotto osastoilla oli hyvä ja työkiertoon lähdettiin mielellään ja vapaaehtoisesti. Hoitajat kokivat työkierron tukevan heidän työssä jaksamistaan ja kehittävän heidän ammatillista osaamistaan. Myös arvostus toisen osaston työtä kohtaan kasvoi työkierron aikana. Puutteita oli kuitenkin havaittavissa perehdytyksessä, työnantajan tuessa ja yhteisten, sekä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisessa.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää aluesairaalan työkierron suunnittelussa jatkossa. Tuloksia voidaan käyttää myös apuna kehityskeskusteluissa ja kehittämisehdotuksina osastotunneilla. Työkierron hyöty on huono ilman toteutuneita tavoitteita. Huomiota tulisi kiinnittää jatkossa yhteisiin päämääriin ja työkierron suunnitelmallisuuteen, kuten työkierron kestoon, tavoitteiden asettamiseen ja työkiertäjien kattavaan perehdytykseen.