Yhteistyöllä työkykyä
Santanen, Katriina; Aho, Minna (2013)
Santanen, Katriina
Aho, Minna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091815361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091815361
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Kelan työkykyneuvontatyöhön tarvittavaa osaamista ja koulutustarpeita sekä työkykyneuvontaan ohjautuvien asiakkaiden valikoitumista. Työssä tarkasteltiin myös Kelan Etelä-Karjalan vakuutuspiirin työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa tehtävää sidosryhmäyhteistyötä ja sen kehitystarpeita.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin kahdella eri tavalla. Kelan 54 työkykyneuvojalle lähetettiin sähköpostikysely. Kyselyyn vastasi 35 työkykyneuvojaa, ja vastausprosentti on 66. Sidosryhmäyhteistyökumppanit, Etelä-Karjalan alueella toimivat työterveyshoitajat ja –lääkärit (N= 12) haastateltiin puhelimitse. Aineistot kerättiin kevään ja syksyn 2012 aikana ja analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että Kelan työkykyneuvojille määritellyn osaamisprofiilin vaatimustasoa tulee tarkastella uudelleen erityisesti suhdetoiminnan osalta. Koulutusta työkykyneuvojat halusivat sidosryhmäyhteistyöstä, eläke-etuuksista, muiden toimijoiden kuntoutustarjonnasta sekä Kelan eri etuuksista. Työkykyneuvojat kokivat työnsä suurimmiksi haasteiksi ajan puutteen, haasteelliset asiakkaat ja asiakkaan motivoimisen. Työkykyneuvojat toivoivat työnsä helpottamiseksi Kelan atk-järjestelmän kehittämistä, vertaiskeskustelua ja lisää aikaa työn tekemiselle. Työkykyneuvojien mielestä neuvontaan ohjautui vääriä asiakkaita ja liian aikaisin. Sairauspäivärahan valmistelijoille toivottiin asiaan lisäkoulutusta.
Sidosryhmäyhteistyön osalta tutkimus osoitti, että sidosryhmäyhteistyö Kelan Etelä-Karjalan vakuutuspiirin alueella työterveyshuollon toimijoiden kanssa toimii hyvin. Kelan haasteet sidosryhmäyhteistyön kehittämisen osalta kohdentuivat tavoitettavuuteen ja terveydenhuollon edustajien kanssa järjestettyjen yhteisten tilaisuuksien vähäiseen määrään. Kehityksen pohjana nähtiin juuri tavoitettavuuden parantaminen sekä säännöllinen ja systemaattinen vuoropuhelu.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten asiakkaat kokevat työkykyneuvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin kahdella eri tavalla. Kelan 54 työkykyneuvojalle lähetettiin sähköpostikysely. Kyselyyn vastasi 35 työkykyneuvojaa, ja vastausprosentti on 66. Sidosryhmäyhteistyökumppanit, Etelä-Karjalan alueella toimivat työterveyshoitajat ja –lääkärit (N= 12) haastateltiin puhelimitse. Aineistot kerättiin kevään ja syksyn 2012 aikana ja analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että Kelan työkykyneuvojille määritellyn osaamisprofiilin vaatimustasoa tulee tarkastella uudelleen erityisesti suhdetoiminnan osalta. Koulutusta työkykyneuvojat halusivat sidosryhmäyhteistyöstä, eläke-etuuksista, muiden toimijoiden kuntoutustarjonnasta sekä Kelan eri etuuksista. Työkykyneuvojat kokivat työnsä suurimmiksi haasteiksi ajan puutteen, haasteelliset asiakkaat ja asiakkaan motivoimisen. Työkykyneuvojat toivoivat työnsä helpottamiseksi Kelan atk-järjestelmän kehittämistä, vertaiskeskustelua ja lisää aikaa työn tekemiselle. Työkykyneuvojien mielestä neuvontaan ohjautui vääriä asiakkaita ja liian aikaisin. Sairauspäivärahan valmistelijoille toivottiin asiaan lisäkoulutusta.
Sidosryhmäyhteistyön osalta tutkimus osoitti, että sidosryhmäyhteistyö Kelan Etelä-Karjalan vakuutuspiirin alueella työterveyshuollon toimijoiden kanssa toimii hyvin. Kelan haasteet sidosryhmäyhteistyön kehittämisen osalta kohdentuivat tavoitettavuuteen ja terveydenhuollon edustajien kanssa järjestettyjen yhteisten tilaisuuksien vähäiseen määrään. Kehityksen pohjana nähtiin juuri tavoitettavuuden parantaminen sekä säännöllinen ja systemaattinen vuoropuhelu.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten asiakkaat kokevat työkykyneuvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta.