PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVIEN HOITO JA HOITOPOLKU RASKAUDEN AIKANA KESKI-SATAKUNNAN JA PYHÄJÄRVISEUDUN ALUEELLA
Tomma, Sanna (2013)
Tomma, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090915074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090915074
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raskaana olevien päihteiden käyttäjien hoitoa ja sen toimivuutta Keski- Satakunnan ja Pyhäjärviseudun alueella. Tavoitteena oli arvioida Nuora- hankkeessa kehitetyn raskaana olevien päihteidenkäytön hoitopolkumallin toimivuutta. Aihe pohjautuu Nuora- hankkeessa toteutettuun mallinnukseen raskaana olevien päihteiden käyttäjien hoitopolusta. Tutkimus toteutettiin Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan aloitteesta ja tehtiin osana Länsi 2012- 2013 hanketta.
Tutkimusmetodina oli sovellettu arviointitutkimus. Tutkittaviin yksiköihin kuuluivat Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, Satakunnan Keskussairaalan HAL- poliklinikka ja Keski-Satakunnan sekä Pyhäjärviseudun äitiysneuvolat (Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Säkylä, Eura, Köyliö).
Tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely mainittujen äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille ja HAL- poliklinikan hoitajille sekä Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalle. Kyselyä syvennettiin kutsumalla kaksi (2) haastateltavaa jokaisesta vastaajaryhmästä ryhmäkeskusteluun. Kyselystä sekä keskustelusta koottiin yhteenveto ja pohdinta sekä kehittämisehdotukset tutkimukseen osallistuneiden yhteistyötahojen käyttöön.
Kyselylomakkeen sekä ryhmäkeskustelun pohjalta tuloksena ilmeni, että vastaajat kokivat omaavansa suurilta osin hyvät tieto-taidot asiakkaan ohjaamiseen ja päihdeongelman tunnistamiseen sekä siihen puuttumiseen. Kohtaamisissa teetettiin asiakkaalle Audit, Audit c tai/sekä Tweak -kysely, jonka avulla päihdeongelman laajuutta arvioitiin. Kaikki vastanneista kokivat päihdeongelmasta keskustelemisen vastaanotolla helpoksi ja luontevaksi ja 80 % tunsi kykenevänsä puuttumaan raskaana olevan päihteiden käyttäjän päihdeongelmaan. Tukimuodoiksi puuttumisen helpottamiseen toivottiin eri sektoreiden yhteistyötä sekä kirjallista ohjausmateriaalia.
Nuora- hankkeessa tuotettu hoitopolku oli 90 %:lle tuttu ja se koettiin ohjeiltaan hyväksi ja selkeäksi. Hoitopolun käytettävyys koettiin suurilta osin vastaajien keskuudessa selkeäksi ja toimivaksi. Raskaana olevan päihteiden käyttäjän hoito on toiminut vastaajien mielestä melko hyvin, mutta yhteistyötä toivottiin lisää etenkin neuvolan ja HAL- poliklinikan välille. Tuloksien mukaan kehittämistarpeita ilmeni hoitoyksiköiden välisten kommunikaatiomahdollisuuksien parantamisessa, potilasvirran jakamisessa yksiköissä sekä jatkuvassa koulutuksen ylläpitämisessä.
Tutkimusmetodina oli sovellettu arviointitutkimus. Tutkittaviin yksiköihin kuuluivat Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, Satakunnan Keskussairaalan HAL- poliklinikka ja Keski-Satakunnan sekä Pyhäjärviseudun äitiysneuvolat (Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Säkylä, Eura, Köyliö).
Tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely mainittujen äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille ja HAL- poliklinikan hoitajille sekä Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalle. Kyselyä syvennettiin kutsumalla kaksi (2) haastateltavaa jokaisesta vastaajaryhmästä ryhmäkeskusteluun. Kyselystä sekä keskustelusta koottiin yhteenveto ja pohdinta sekä kehittämisehdotukset tutkimukseen osallistuneiden yhteistyötahojen käyttöön.
Kyselylomakkeen sekä ryhmäkeskustelun pohjalta tuloksena ilmeni, että vastaajat kokivat omaavansa suurilta osin hyvät tieto-taidot asiakkaan ohjaamiseen ja päihdeongelman tunnistamiseen sekä siihen puuttumiseen. Kohtaamisissa teetettiin asiakkaalle Audit, Audit c tai/sekä Tweak -kysely, jonka avulla päihdeongelman laajuutta arvioitiin. Kaikki vastanneista kokivat päihdeongelmasta keskustelemisen vastaanotolla helpoksi ja luontevaksi ja 80 % tunsi kykenevänsä puuttumaan raskaana olevan päihteiden käyttäjän päihdeongelmaan. Tukimuodoiksi puuttumisen helpottamiseen toivottiin eri sektoreiden yhteistyötä sekä kirjallista ohjausmateriaalia.
Nuora- hankkeessa tuotettu hoitopolku oli 90 %:lle tuttu ja se koettiin ohjeiltaan hyväksi ja selkeäksi. Hoitopolun käytettävyys koettiin suurilta osin vastaajien keskuudessa selkeäksi ja toimivaksi. Raskaana olevan päihteiden käyttäjän hoito on toiminut vastaajien mielestä melko hyvin, mutta yhteistyötä toivottiin lisää etenkin neuvolan ja HAL- poliklinikan välille. Tuloksien mukaan kehittämistarpeita ilmeni hoitoyksiköiden välisten kommunikaatiomahdollisuuksien parantamisessa, potilasvirran jakamisessa yksiköissä sekä jatkuvassa koulutuksen ylläpitämisessä.