Paineiskujen vaikutukset käyttövesiverkostossa
Kukkasmäki, Marko (2013)
Kukkasmäki, Marko
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090615004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090615004
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia käyttövesiverkoston käyttäytymistä paineiskujen aikana. Lisäksi tarkoitus oli selvittää paineiskun aiheuttamia muutoksia talousveden laadussa. Opinnäytetyön tekeminen oli osa rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM-SHOK) sisäympäristö-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on jo vuonna 2012 tehty vastaavanlaisia paineiskumittauksia, kuin tässäkin työssä tehtiin. Erona aiempiin mittauksiin, paineiskut tehtiin nyt magneettiventtiilitoimisella hanalla aiemman käsikäyttöisen hanan sijaan ja veden laadusta tehtiin lisäanalyysejä.
Työn teoreettisessa osuudessa käsiteltiin talousveden laatua, käyttövesiverkoston suunnittelua ja käyttöönottoa, veden painetta ja käyttövesiverkostossa tapahtuvia paineiskuja. Muita aiheita olivat putkien kannakointi ja putkimateriaalit. Putkimateriaaleista keskityttiin kupariin ja muoviin, koska työn mittaukset suoritettiin näissä verkostoissa. Teoreettinen osuus nojautui vahvasti ammattikirjallisuuteen.
Työn mittaukset suoritettiin teknologiatalo Sytyttimessä Raumalla. Sytytin on Living Lab -teeman mukaisesti vuonna 2011 rakennettu toimistorakennus. Sen käyttövesiverkosto on suunniteltu erityisesti tutkimuskäyttöön. Rakennuksesta löytyy linjastot kuparille ja PEX:lle, sekä sinne on asennettu putkikeräimiä ja useita näytteenottohanoja.
Työn mittaukset suoritettiin yhteistyössä Oraksen, Vesi-Instituutin ja THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa. Sytyttimessä mitattiin paineiskujen vaimenemista eri materiaaleilla ja eri lämpötiloissa. THL puolestaan tutki paineiskujen vaikutusta talousveden mikrobiologiseen laatuun. Lisäksi selvitettiin, kannattaisiko Sytyttimeen asentaa paineenalennusventtiili korkean vesijohtopaineen vuoksi.
Työssä selvisi mittausten ja kirjallisuudenkin perusteella, että paineiskut vaimenevat PEX-verkostossa kupariputkistoa nopeammin. Lisäksi kupariputkistossa tapahtuvat paineiskut ovat suurempia kuin muoviputkessa. Mitatut paineiskut olivat suurempia kupariputkiston lämminvesijohdossa kuin kylmässä vedessä. Kaksikerroksisen Sytyttimen painetaso oli toisessakin kerroksessa niin korkea, että paineenalennusventtiili olisi tarpeellinen.
Työn teoreettisessa osuudessa käsiteltiin talousveden laatua, käyttövesiverkoston suunnittelua ja käyttöönottoa, veden painetta ja käyttövesiverkostossa tapahtuvia paineiskuja. Muita aiheita olivat putkien kannakointi ja putkimateriaalit. Putkimateriaaleista keskityttiin kupariin ja muoviin, koska työn mittaukset suoritettiin näissä verkostoissa. Teoreettinen osuus nojautui vahvasti ammattikirjallisuuteen.
Työn mittaukset suoritettiin teknologiatalo Sytyttimessä Raumalla. Sytytin on Living Lab -teeman mukaisesti vuonna 2011 rakennettu toimistorakennus. Sen käyttövesiverkosto on suunniteltu erityisesti tutkimuskäyttöön. Rakennuksesta löytyy linjastot kuparille ja PEX:lle, sekä sinne on asennettu putkikeräimiä ja useita näytteenottohanoja.
Työn mittaukset suoritettiin yhteistyössä Oraksen, Vesi-Instituutin ja THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa. Sytyttimessä mitattiin paineiskujen vaimenemista eri materiaaleilla ja eri lämpötiloissa. THL puolestaan tutki paineiskujen vaikutusta talousveden mikrobiologiseen laatuun. Lisäksi selvitettiin, kannattaisiko Sytyttimeen asentaa paineenalennusventtiili korkean vesijohtopaineen vuoksi.
Työssä selvisi mittausten ja kirjallisuudenkin perusteella, että paineiskut vaimenevat PEX-verkostossa kupariputkistoa nopeammin. Lisäksi kupariputkistossa tapahtuvat paineiskut ovat suurempia kuin muoviputkessa. Mitatut paineiskut olivat suurempia kupariputkiston lämminvesijohdossa kuin kylmässä vedessä. Kaksikerroksisen Sytyttimen painetaso oli toisessakin kerroksessa niin korkea, että paineenalennusventtiili olisi tarpeellinen.