Arki erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheessä
Haapakangas, Tanja; Autio, Tanja (2013)
Haapakangas, Tanja
Autio, Tanja
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090514997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090514997
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen perheen arkea. Opinnäytetyössämme tuomme esiin vanhempien todelliset kokemukset arjen muokkautumisesta ja muodostumisesta. Tavoitteenamme on vastata kysymykseen: millaisia kokemuksia vanhemmilla on arjesta erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen perheessä?
Tutkimuksessa teoreettisena lähtökohtana on ekokulttuurinen teoria. Perhe on yhteisössään aktiivinen, valintoja tekevä toimija. Arjen sujumisella, vanhempien hyvinvoinnilla ja lasten kehityksellä on kiinteä yhteys toisiinsa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineistohankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelimme kolmea vanhempaa maalis-huhtikuussa 2013. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan arki erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheessä oli usein tasapainotonta ja suhteellisen haastavaa. Tähän mainittiin lapsen terveydentilan lisäksi tärkeimmiksi syiksi haasteet koulun kanssa ja ympäristöstä tuleva paine. Arjen tasapainoon vaikutti lisäksi perheen rakenne ja taloudellinen tilanne. Pääsääntöisesti perheet pitivät arkielämän pieniä hetkiä ja perheen yhteistä aikaa tärkeinä. Tutkimustulosten mukaan erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhemmat tarvitsevat tiiviisti yhteiskunnan tukea ja erilaisia palveluita. Vanhemmat kuitenkin kokivat, että palveluiden tulisi olla helpommin saatavilla arjessa ja niiden saamiseksi tarvittaisiin enemmän ohjausta ja moniammatillisen yhteistyön tehostamista. Vanhemmat nimesivät vertaistuen yhdeksi tärkeimmistä arjen tekijöistä niin tuen kuin tiedon kannalta
Tutkimustuloksistamme tulleen johtopäätöksen mukaan perheet, joissa on erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi, tarvitsevat enemmän tukea arjen järjestämiseksi. Etenkin yksinhuoltajaperheiden arjessa tuen tarve oli suuri. Haastatteluiden perusteella erityislapsen hoito ja kasvatus olivat usein työssäkäynnin esteenä ja heikensi perheiden arjessa selviytymistä.
Tutkimuksessa teoreettisena lähtökohtana on ekokulttuurinen teoria. Perhe on yhteisössään aktiivinen, valintoja tekevä toimija. Arjen sujumisella, vanhempien hyvinvoinnilla ja lasten kehityksellä on kiinteä yhteys toisiinsa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineistohankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelimme kolmea vanhempaa maalis-huhtikuussa 2013. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan arki erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheessä oli usein tasapainotonta ja suhteellisen haastavaa. Tähän mainittiin lapsen terveydentilan lisäksi tärkeimmiksi syiksi haasteet koulun kanssa ja ympäristöstä tuleva paine. Arjen tasapainoon vaikutti lisäksi perheen rakenne ja taloudellinen tilanne. Pääsääntöisesti perheet pitivät arkielämän pieniä hetkiä ja perheen yhteistä aikaa tärkeinä. Tutkimustulosten mukaan erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhemmat tarvitsevat tiiviisti yhteiskunnan tukea ja erilaisia palveluita. Vanhemmat kuitenkin kokivat, että palveluiden tulisi olla helpommin saatavilla arjessa ja niiden saamiseksi tarvittaisiin enemmän ohjausta ja moniammatillisen yhteistyön tehostamista. Vanhemmat nimesivät vertaistuen yhdeksi tärkeimmistä arjen tekijöistä niin tuen kuin tiedon kannalta
Tutkimustuloksistamme tulleen johtopäätöksen mukaan perheet, joissa on erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi, tarvitsevat enemmän tukea arjen järjestämiseksi. Etenkin yksinhuoltajaperheiden arjessa tuen tarve oli suuri. Haastatteluiden perusteella erityislapsen hoito ja kasvatus olivat usein työssäkäynnin esteenä ja heikensi perheiden arjessa selviytymistä.