Pitkäaikainen haavapotilas kotihoidossa : Hoitajan ja potilaan näkökulmia
Lehtonen, Sara; Lauttia, Eveliina (2013)
Lehtonen, Sara
Lauttia, Eveliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090414945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090414945
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perustuu Suomen Haavanhoitoyhdistyksen tekemään kyselytutkimukseen, jolla haluttiin selvittää Suomen kotisairaanhoidon piirissä olevien pitkäaikaista haavaa sairastavien potilaiden määrä ja hoitoon käytetty hoitohenkilöstön aika yhden viikon aikana. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaista haavaa sairastavien potilaiden taustatiedot, tietoja haavasta sekä haavan vaikutuksista potilaan elämään. Tutkimuksen avulla saatiin myös tietoa siitä, miten hyvin haavaa hoitava ammattilainen ja potilas ovat tietoisia haavadiagnoosista ja hoidon tavoitteista. Tutkimus toteutettiin vuoden 2011 syksyllä. Tiedot kerättiin sairaanhoitopiireittäin ja tiedonkerääjinä toimivat ammattikorkeakouluopiskelijat.
Vastauksia Suomen Haavanhoitoyhdistys sai yhteensä 105 haavanhoitoparilta. Opinnäytetyössä käytettävänä olivat Espoon kaupungin kotihoidonyksiköstä kerätyt kahden vastausparin kyselylomakkeet. Tuloksia saatiin myös kotihoidonyksikön organisaation näkökulmasta.
Projektimme tavoitteena on kuvailla kotihoidossa olevien potilaiden pitkäaikaisten haavojen hoitoa. Tavoitteena on perehtyä yleisimpiin pitkäaikaisiin haavoihin, niiden hoitoon, tekijöihin jotka vaikuttavat paranemiseen sekä potilaan kotona selviytymiseen haavan kanssa.
Pitkäaikaiseksi haavaksi voidaan määritellä haava, joka ei ole umpeutunut neljän viikon kuluessa haavan synnystä. Yleisimmiksi pitkäaikaisiksi haavoiksi luokitellaan diabeettiset jalkahaavat, painehaavat ja laskimoperäiset säärihaavat. Haavanhoidon on arvioitu olevan yhtä tehokasta sairaalassa kuin kotioloissa kotihoidon työntekijän toteuttamana. Haavan hoito kotioloissa helpottaa potilaan ja omaisten arkea. Haavanhoito kotona palvelee erityisesti potilaita joiden toimintakyky on alentunut ja pääsy haavanhoitoon on hankalaa.
Tutkimuksissa käy ilmi, että potilaita usein askarruttaa haavanhoito kotioloissa. Potilaat tuntevat turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita kotona pärjäämisestään. Haasteena potilas kokee haavanhoidon onnistumisen sekä järjestymisen kotiympäristössä. Ihmisen ollessa iäkäs selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä on hänen yleinen terveys, toimintakyky ja kuinka hän selviää arkipäivän askareista itsenäisesti. Kotona selviytyminen vaikuttaa myös varallisuus, elinympäristö sekä avun tarve ja palvelujen saatavuus.
Vastauksia Suomen Haavanhoitoyhdistys sai yhteensä 105 haavanhoitoparilta. Opinnäytetyössä käytettävänä olivat Espoon kaupungin kotihoidonyksiköstä kerätyt kahden vastausparin kyselylomakkeet. Tuloksia saatiin myös kotihoidonyksikön organisaation näkökulmasta.
Projektimme tavoitteena on kuvailla kotihoidossa olevien potilaiden pitkäaikaisten haavojen hoitoa. Tavoitteena on perehtyä yleisimpiin pitkäaikaisiin haavoihin, niiden hoitoon, tekijöihin jotka vaikuttavat paranemiseen sekä potilaan kotona selviytymiseen haavan kanssa.
Pitkäaikaiseksi haavaksi voidaan määritellä haava, joka ei ole umpeutunut neljän viikon kuluessa haavan synnystä. Yleisimmiksi pitkäaikaisiksi haavoiksi luokitellaan diabeettiset jalkahaavat, painehaavat ja laskimoperäiset säärihaavat. Haavanhoidon on arvioitu olevan yhtä tehokasta sairaalassa kuin kotioloissa kotihoidon työntekijän toteuttamana. Haavan hoito kotioloissa helpottaa potilaan ja omaisten arkea. Haavanhoito kotona palvelee erityisesti potilaita joiden toimintakyky on alentunut ja pääsy haavanhoitoon on hankalaa.
Tutkimuksissa käy ilmi, että potilaita usein askarruttaa haavanhoito kotioloissa. Potilaat tuntevat turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita kotona pärjäämisestään. Haasteena potilas kokee haavanhoidon onnistumisen sekä järjestymisen kotiympäristössä. Ihmisen ollessa iäkäs selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä on hänen yleinen terveys, toimintakyky ja kuinka hän selviää arkipäivän askareista itsenäisesti. Kotona selviytyminen vaikuttaa myös varallisuus, elinympäristö sekä avun tarve ja palvelujen saatavuus.