Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa
Susi, Katariina (2013)
Susi, Katariina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090214890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090214890
Tiivistelmä
Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa tapahtuu sosiaalitoimen tekemän olosuhdeselvityksen yhteydessä, jossa lapsen mielipidettä ja tahtoa tiedustellaan hienovaraisesti ja lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Lasta voidaan kuulla tuomioistuimessa henkilökohtaisesti, mikäli lapsi itse siihen suostuu ja se on painavien syiden perusteella asian ratkaisemisen kannalta oleellista. Lapsen puhevaltaa käyttää lapsen ohella tai sijasta hänen huoltajansa tai hänen edunvalvojansa.
Työssä tarkasteltiin lapsen mielipiteiden selvittämistä häntä koskevissa asioissa ja sitä miten tämä kuuleminen tapahtuu. Työssä selvitettiin, millaiset raamit lainsäädäntö asettaa lapsen kuulemismenettelylle, sekä millainen oikeus lapsella on häntä itseään koskevissa asioissa ja miten hänen puhevaltaansa käytetään.
Työn tutkimusmenetelmänä oli lainopillinen kirjoituspöytätutkimus. Tarkoituksena oli lakien, asetusten, hallituksen esitysten sekä oikeuskirjallisuuden avulla kuvailla lapsen kuulemismenettelyä tuomioistuimessa. Työhön on myös sisällytetty laadullista tutkimusmenettelyä suorittamalla tutkimuskysely henkilöille, jotka ovat työnsä kannalta asiantuntija-asemassa lasta koskevien asian käsittelyn suhteen.
Lopputuloksena todettiin, että lapsen mielipiteelle voidaan antaa painoarvoa, mikäli lapsi ymmärtää tilanteen ja huoltoriitaa koskevan asian ja pystyy itsenäisesti ja kypsällä tavalla perustelemaan mielipiteitään ja omaa tahtoaan. Oikeuskäytännössä huoltoriidan ratkaisun tulee olla ennen kaikkea lapsen edun mukainen. Tuomioistuin ei voi ratkaista tai vahvistaa sopimusta, jonka se katsoo olevan vastoin lapsen etua.
Työssä tarkasteltiin lapsen mielipiteiden selvittämistä häntä koskevissa asioissa ja sitä miten tämä kuuleminen tapahtuu. Työssä selvitettiin, millaiset raamit lainsäädäntö asettaa lapsen kuulemismenettelylle, sekä millainen oikeus lapsella on häntä itseään koskevissa asioissa ja miten hänen puhevaltaansa käytetään.
Työn tutkimusmenetelmänä oli lainopillinen kirjoituspöytätutkimus. Tarkoituksena oli lakien, asetusten, hallituksen esitysten sekä oikeuskirjallisuuden avulla kuvailla lapsen kuulemismenettelyä tuomioistuimessa. Työhön on myös sisällytetty laadullista tutkimusmenettelyä suorittamalla tutkimuskysely henkilöille, jotka ovat työnsä kannalta asiantuntija-asemassa lasta koskevien asian käsittelyn suhteen.
Lopputuloksena todettiin, että lapsen mielipiteelle voidaan antaa painoarvoa, mikäli lapsi ymmärtää tilanteen ja huoltoriitaa koskevan asian ja pystyy itsenäisesti ja kypsällä tavalla perustelemaan mielipiteitään ja omaa tahtoaan. Oikeuskäytännössä huoltoriidan ratkaisun tulee olla ennen kaikkea lapsen edun mukainen. Tuomioistuin ei voi ratkaista tai vahvistaa sopimusta, jonka se katsoo olevan vastoin lapsen etua.